Menetelmiä tiedonkeruun parantamiseksi

Kiertotaloutta tukevan tiedon keräämiseen on olemassa useita eri menetelmiä. Tässä osiossa esittelemme viisi menetelmää, jotka sisältyvät CIRCuIT-hankkeen tuloksiin. Kunkin menetelmän kohdalla kerrotaan esimerkkejä toimista, joihin kaupunki voi ryhtyä menetelmän käyttämiseksi.

TEHTÄVÄ: Mieti kunkin esitellyn menetelmän kohdalla, mihin toimiin sinun kaupungissasi voitaisiin ryhtyä menetelmän soveltamiseksi käytäntöön.

Ennen menetelmien pariin sukeltamista voit katsoa CIRCuIT Academyn lyhyen haastatteluvideon, jossa Kaie Small-Warner BRE:stä kertoo tavoista, joilla kaupunki voi parantaa keräämänsä tiedon määrää, laatua ja hyödynnettävyyttä. Videolla Small-Warner kertoo, että vaikka tarjolla on jo paljon avointa dataa, eri lähteiden tietoja ei aina ole helppo yhdistellä, ja osa tiedosta ei ole vapaasti saatavilla tai se voi olla maksullista. Ratkaisuksi on CIRCuIT-hankkeessa kehitetty tietojen keruun mallia, joka auttaisi yhdenmukaistamaan kerättävää tietoa mallipohjien avulla. Tavoitteena on muodostaa kiertotalouden kokonaiskuva materiaalien, rakennusten ja koko kaupungin hallinnointiin.

1. Uudelleenkäyttöpotentiaalin laskeminen

Kehitetään käytettävissä olevien tietojen perusteella menetelmä, jolla lasketaan komponentin tai elementin uudelleenkäyttöpotentiaali käytön aikana.

Tällä hetkellä sidosryhmien, kuten rakennusten omistajien tai mahdollisten uudelleenkäytettävien materiaalien hankkijoiden, on hankala hahmottaa, millaisia uudelleenkäyttömahdollisuuksia rakennuksesta saatavilla osilla on rakennuksen hajottamisen/purkamisen jälkeen. Tällaisissa tapauksissa hajotetun/puretun elementin arvoa ei tunneta ja se todennäköisesti uudelleenkäytetään niin, että sen arvo heikkenee (downcycling). Oikean lähestymistavan löytämiseksi tarvitaankin tutkimusta.

Esimerkkitoimia:

• Havainnoiva tutkimus, jolla määritetään yleisten komponenttien/elementtien tyypilliset uudelleenkäyttömahdollisuudet (kohdemaasta riippuen).
• Kehitetään prosessi uudelleenkäyttöpotentiaalin havaitsemiseksi ja poimimiseksi rakennuksen tietomallin tiedoista. Tätä kehitetään mm. Digital Deconstruction -hankkeessa

2. Kiertotalousindikaattoreiden kehittäminen ja valtavirtaistaminen

Kiertotalousindikaattoreiden kehittäminen ja valtavirtaistaminen mahdollistaa kiertotaloustoiminnan johdonmukaisen mittaamisen ja edistymisen seurannan.

Esimerkkitoimia:

• Luodaan ja/tai standardoidaan kiertotalouden suorituskykyindikaattoreita rakennusmateriaalien ja -tuotteiden, rakennusten, organisaatioiden, kaupunkien ja valtioiden tasolla.
• Otetaan indikaattorit käyttöön ja käytetään niitä päätöksenteon tukena esimerkiksi hankintojen, suunnittelun, rakentamisen ja elinkaaren loppupään materiaalivirtojen hallinnan osalta.
• Otetaan käyttöön ohjaustoimia, jotka velvoittavat tai kannustavat toimeenpanosta vastaavia sidosryhmiä käyttämään indikaattoreita.

Lue lisää rakentamisen kiertotalouden indikaattoreista HSY:n tietoartikkelista: Rakentamisen kiertotalousindikaattorit

Katso lyhyt CIRCuIT Academy -haastatteluvideo, jossa Kaie Small-Warner BRE:stä ja Ben Cartwright Reusefullysta kertovat kuinka kaupungissa voidaan lähestyä kiertotalousindikaattoreiden kehittämistä.

3. Kiertotaloustiedon mallipohjat

Olisi järkevää kehittää mallipohjia sellaisten tietojen yksilöimiseksi, joita rakennetun ympäristön eri toimijat tarvitsevat kiertotaloustoimien toteuttamiseksi eri organisaatiotasoilla. Näiden toimijoiden tulisi myös välittää mallipohjat niitä tarvitseville tahoille, jotta niiden käyttö voi valtavirtaistua.

Viime kädessä tämä helpottaisi tiedonkeruuta ja -vaihtoa kiertotaloustoimien tukemiseksi ja mahdollistaisi asiaankuuluvien tietoaineistojen integroinnin kiertotaloustietokantoihin. Näitä aineistoja voidaan analysoida, jotta saadaan tietoa materiaalien, rakennusten ja kaupunkien hallinnasta kiertotaloutta edistävällä tavalla.

Jotta eri organisaatiotasoilla ja materiaalien elinkaaren eri vaiheissa toimivat toimijat voisivat käyttää samaa tietoa, se kannattaisi kerätä mahdollisimman yhdenmukaiseksi.

Esimerkkitoimia:

• Laaditaan mallipohjia materiaalivirroista vastuussa oleville toimijoille. Mallipohjien tulisi vastata tunnistettuihin tietopuutteisiin.
• Standardoidaan mallipohjat hyödyntämällä formaatteja, joita voidaan soveltaa kaikkiin toimijoihin materiaalien ja rakennusten koko elinkaaren aikana.
• Varmistetaan, että mallipohjien avulla tuotettua dataa voidaan hyödyntää tarvittavien kiertotalouden indikaattorien tuottamisessa.

4. Tietokanta materiaalivarannoista ja -virroista

Menetelmässä pyritään luomaan verrattain ajantasainen kaupunkitason materiaalivaranto- ja materiaalivirtatietokanta. Tietokantaan kirjataan, missä materiaalivarannot sijaitsevat ja miten ne kulkevat kaupungin järjestelmän läpi, mukaan lukien kiertotalouden kannalta merkitykselliset tiedot, kuten se, käytetäänkö materiaaleja uudelleen tai mitkä ovat niiden tavanomaiset myyntihinnat. Jos nämä tiedot koottaisiin yhteen ja analysoitaisiin, ne muodostaisivat korvaamattoman arvokkaan resurssin suunnittelun ja päätöksenteon tueksi ja kaupunkitason materiaalivirtojen hallinnan mahdollistamiseksi (jätehuolto mukaan luettuna). Tiedot olisivat arvokkaita myös muita sovelluksia silmällä pitäen, jotta esimerkiksi materiaalien myyjät ymmärtäisivät paremmin omaisuutensa todennäköisen markkina-arvon purkamisen jälkeen.

Kunhan asianmukaiset tietoturva- ja tietosuojaprotokollat otetaan huomioon, tietokanta voisi toimia myös materiaalien jäljitettävyystietokannan perustana, jolloin materiaalien hankkijat saisivat läpinäkyvän kuvan hankkimiensa materiaalien tai tuotteiden alkuperästä, historiasta ja kiertotalousindikaattoreista.

Esimerkkitoimia:

Kaksi pääasiallista lähestymistapaa:

1. Materiaalivirtojen arvioiminen pohjatietojen, kuten rakennuskannan ominaisuuksien dynamiikan (rakennusten eri osien erimittaiset elinkaaret ja korjaustarpeet), tuontitietojen, jätetietojen jne. perusteella.

2. Materiaalivirtojen suora mittaaminen materiaalin jäljitettävyyteen perustuvan tiedonkeruun avulla.

• Standardoitujen materiaalitietojen kerääminen koneellisesti luettavassa ja yhdenmukaisessa muodossa, standardoitujen mallipohjien mukaisesti.
• Materiaalien seurantaan ja jäljitettävyyteen perustuvien lähestymistapojen käyttäminen reaaliaikaisten materiaalitietojen keräämiseksi materiaalien koko elinkaaren ajalta kehdosta hautaan, mukaan lukien sijainti, käyttötavat, suorituskyky, kunto jne. Tämä olisi paras mahdollinen ratkaisu, sillä se mahdollistaisi aidon massadata-analyysin (big data), mutta tähän menetelmään liittyvät suuret tietomäärät ja jatkuvat tietovirrat vaatisivat todennäköisesti tietokannan, joka on joko yhdistetty tai täysin hajautettu (esim. lohkoketjun avulla).
• Voidaan teoriassa yhdistää rakennuskantaa koskevaan tietokantaan.
• Tietokannan luominen ja jatkuva ylläpito.
• Hallinnollinen tuki, esimerkiksi linjaukset tai kannustimet, joilla ammattilaisia kannustetaan keräämään asiaankuuluvia tietoja ja lisäämään ne tietokantaan.

5. Varantojen ja virtojen määrän arviointi ja ennustaminen

Rakennuskantaan sisältyvien ja rakennuskannasta ennustettavasti poistuvien eri rakennusmateriaalien, -komponenttien ja -elementtien profiilien ja määrien hahmottaminen voi antaa tietoa kierrätystä, uudelleenkäyttöä ja rakennuskannan hallintaa koskevien linjausten ja toimenpiteiden pohjaksi. Esimerkiksi kierrätysinfrastruktuuriin tehtävät investoinnit voidaan suunnata sellaisten materiaalien tuotantolaitoksiin ja valmiuksiin, joita odotetaan syntyvän merkittäviä määriä ja/tai joilla odotetaan olevan suurimmat vaikutukset.

Tämä lähestymistapa voi esimerkiksi auttaa tunnistamaan kunnostusstrategian kannalta parhaat rakennuskannan osat ennakkoon.

Esimerkkitoimia:

• Tehdään materiaalivirta-analyysi materiaalien, komponenttien ja elementtien määrien määrittämiseksi rakennuskannan eri osissa eli erityyppisissä rakennuksissa. Suomessa Tampereen yliopisto on tuottanut asuinrakennuksia koskevan materiaalivirta-analyysin osana CIRCuIT-hanketta.
• Selvitetään kierrätettävien ja uudelleenkäytettävien varantojen laajuus yhdistelemällä (mahdollisuuksien mukaan) tietoja
  A) materiaalityyppien tavanomaisesta kierrätystehokkuudesta tai
  B) materiaalien tavanomaisesta uudelleenkäyttöpotentiaalista sen rakennustyypin tai rakennustypologian mukaan, johon kukin niistä sisältyy.
• Yhdistetään varantojen laajuus rakennuskannan elinaika-analyysiin syntyvien (uudelleenkäytettävien) komponenttien ja elementtien ennustettujen määrien määrittämiseksi.
• Tutkitaan rakennuskannan eri materiaalien, komponenttien ja rakennusosien uudelleenkäyttöpotentiaalia ja jäännösarvoa. Sovelletaan uudelleenkäyttöpotentiaalia, jäännösarvoa ja muita arvoja olemassa oleviin materiaalivarantoihin materiaalivirta-analyysin avulla.