Kiertotaloutta tukevan tiedon keräämiseen on olemassa useita eri menetelmiä. Tässä osiossa esittelemme viisi menetelmää, jotka sisältyvät CIRCuIT-hankkeen tuloksiin. Kunkin menetelmän kohdalla kerrotaan esimerkkejä toimista, joihin kaupunki voi ryhtyä menetelmän käyttämiseksi.
TEHTÄVÄ: Mieti kunkin esitellyn menetelmän kohdalla, mihin toimiin sinun kaupungissasi voitaisiin ryhtyä menetelmän soveltamiseksi käytäntöön.
Ennen menetelmien pariin sukeltamista voit katsoa CIRCuIT Academyn lyhyen haastatteluvideon, jossa Kaie Small-Warner BRE:stä kertoo tavoista, joilla kaupunki voi parantaa keräämänsä tiedon määrää, laatua ja hyödynnettävyyttä. Videolla Small-Warner kertoo, että vaikka tarjolla on jo paljon avointa dataa, eri lähteiden tietoja ei aina ole helppo yhdistellä, ja osa tiedosta ei ole vapaasti saatavilla tai se voi olla maksullista. Ratkaisuksi on CIRCuIT-hankkeessa kehitetty tietojen keruun mallia, joka auttaisi yhdenmukaistamaan kerättävää tietoa mallipohjien avulla. Tavoitteena on muodostaa kiertotalouden kokonaiskuva materiaalien, rakennusten ja koko kaupungin hallinnointiin.
Kehitetään käytettävissä olevien tietojen perusteella menetelmä, jolla lasketaan komponentin tai elementin uudelleenkäyttöpotentiaali käytön aikana.
Tällä hetkellä sidosryhmien, kuten rakennusten omistajien tai mahdollisten uudelleenkäytettävien materiaalien hankkijoiden, on hankala hahmottaa, millaisia uudelleenkäyttömahdollisuuksia rakennuksesta saatavilla osilla on rakennuksen hajottamisen/purkamisen jälkeen. Tällaisissa tapauksissa hajotetun/puretun elementin arvoa ei tunneta ja se todennäköisesti uudelleenkäytetään niin, että sen arvo heikkenee (downcycling). Oikean lähestymistavan löytämiseksi tarvitaankin tutkimusta.
Esimerkkitoimia:
Kiertotalousindikaattoreiden kehittäminen ja valtavirtaistaminen mahdollistaa kiertotaloustoiminnan johdonmukaisen mittaamisen ja edistymisen seurannan.
Esimerkkitoimia:
Lue lisää rakentamisen kiertotalouden indikaattoreista HSY:n tietoartikkelista: Rakentamisen kiertotalousindikaattorit
Katso lyhyt CIRCuIT Academy -haastatteluvideo, jossa Kaie Small-Warner BRE:stä ja Ben Cartwright Reusefullysta kertovat kuinka kaupungissa voidaan lähestyä kiertotalousindikaattoreiden kehittämistä.
Olisi järkevää kehittää mallipohjia sellaisten tietojen yksilöimiseksi, joita rakennetun ympäristön eri toimijat tarvitsevat kiertotaloustoimien toteuttamiseksi eri organisaatiotasoilla. Näiden toimijoiden tulisi myös välittää mallipohjat niitä tarvitseville tahoille, jotta niiden käyttö voi valtavirtaistua.
Viime kädessä tämä helpottaisi tiedonkeruuta ja -vaihtoa kiertotaloustoimien tukemiseksi ja mahdollistaisi asiaankuuluvien tietoaineistojen integroinnin kiertotaloustietokantoihin. Näitä aineistoja voidaan analysoida, jotta saadaan tietoa materiaalien, rakennusten ja kaupunkien hallinnasta kiertotaloutta edistävällä tavalla.
Jotta eri organisaatiotasoilla ja materiaalien elinkaaren eri vaiheissa toimivat toimijat voisivat käyttää samaa tietoa, se kannattaisi kerätä mahdollisimman yhdenmukaiseksi.
Esimerkkitoimia:
Menetelmässä pyritään luomaan verrattain ajantasainen kaupunkitason materiaalivaranto- ja materiaalivirtatietokanta. Tietokantaan kirjataan, missä materiaalivarannot sijaitsevat ja miten ne kulkevat kaupungin järjestelmän läpi, mukaan lukien kiertotalouden kannalta merkitykselliset tiedot, kuten se, käytetäänkö materiaaleja uudelleen tai mitkä ovat niiden tavanomaiset myyntihinnat. Jos nämä tiedot koottaisiin yhteen ja analysoitaisiin, ne muodostaisivat korvaamattoman arvokkaan resurssin suunnittelun ja päätöksenteon tueksi ja kaupunkitason materiaalivirtojen hallinnan mahdollistamiseksi (jätehuolto mukaan luettuna). Tiedot olisivat arvokkaita myös muita sovelluksia silmällä pitäen, jotta esimerkiksi materiaalien myyjät ymmärtäisivät paremmin omaisuutensa todennäköisen markkina-arvon purkamisen jälkeen.
Kunhan asianmukaiset tietoturva- ja tietosuojaprotokollat otetaan huomioon, tietokanta voisi toimia myös materiaalien jäljitettävyystietokannan perustana, jolloin materiaalien hankkijat saisivat läpinäkyvän kuvan hankkimiensa materiaalien tai tuotteiden alkuperästä, historiasta ja kiertotalousindikaattoreista.
Esimerkkitoimia:
Kaksi pääasiallista lähestymistapaa:
1. Materiaalivirtojen arvioiminen pohjatietojen, kuten rakennuskannan ominaisuuksien dynamiikan (rakennusten eri osien erimittaiset elinkaaret ja korjaustarpeet), tuontitietojen, jätetietojen jne. perusteella.
2. Materiaalivirtojen suora mittaaminen materiaalin jäljitettävyyteen perustuvan tiedonkeruun avulla.
Rakennuskantaan sisältyvien ja rakennuskannasta ennustettavasti poistuvien eri rakennusmateriaalien, -komponenttien ja -elementtien profiilien ja määrien hahmottaminen voi antaa tietoa kierrätystä, uudelleenkäyttöä ja rakennuskannan hallintaa koskevien linjausten ja toimenpiteiden pohjaksi. Esimerkiksi kierrätysinfrastruktuuriin tehtävät investoinnit voidaan suunnata sellaisten materiaalien tuotantolaitoksiin ja valmiuksiin, joita odotetaan syntyvän merkittäviä määriä ja/tai joilla odotetaan olevan suurimmat vaikutukset.
Tämä lähestymistapa voi esimerkiksi auttaa tunnistamaan kunnostusstrategian kannalta parhaat rakennuskannan osat ennakkoon.
Esimerkkitoimia: