Ruokahävikin vähentäminen on ilmastoteko
Yksi tärkeä keino pienentää ruoan ympäristökuormaa on minimoida ruokahävikki. Se on myös tärkeä toimenpide tavoiteltaessa hiilineutraalisuutta.
Ruokahävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa, mutta kaikkein eniten sitä syntyy kotitalouksissa. Suomessa heitämme henkilöä kohden ruokaa pois keskimäärin 20–25 kiloa vuodessa eli lähes joka kymmenes peruna, leipäpala ja hedelmä päätyy roskakoriin.
Kun ruoka päätyy hävikkiin, tuotantoketjun päästöt ja vedenkulutus ovat syntyneet turhaan. Kotona ruokahävikin vähentämisen voi aloittaa tekemällä hävikkiaterian vanhentumassa olevista tuotteista.
Lue lisää: Saa Syödä! – Näin vähennät ruokahävikkiä (saasyoda.fi)
YK:n ja EU:n tavoitteena on vähentää ruokahävikkiä 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Suomen hallitusohjelmassa on sitouduttu puolittamaan ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä ja laatimaan tiekartta hävikin vähentämiseksi ruokaketjun jokaisessa vaiheessa.
Ylijäämäruoan jakaminen tai myyminen
Monet toimijat ovat lähteneet kehittämään tapoja vähentää kauppojen, ravintoloiden ja ruokaloiden ruokahävikkiä esimerkiksi myymällä ylijäämäruokaa tai vanhentuvia tuotteita edullisesti. Osa on luonut hävikin estämisestä laajempaa toimintaa. Vantaalla esimerkiksi toimii Yhteinen pöytä -niminen ruoka-avun palvelu ja verkosto, joka perusti ensimmäisenä Suomessa oman hävikkiterminaalin.
Valitettavasti monet tekijät rajoittavat pienempimuotoista ylijäämäruoan jakelua. Helsingissä tehdyssä selvityksessä (2020) nousi toistuvasti esille, että pienemmät yhteistyöaloitteet kaatuvat valitettavan usein käytännön haasteisiin. Erityisesti päiväkotien kohdalla elintarviketurvallisuuden takaaminen rajoittaa merkittävästi ylijäämäruoan jakelua.
Lue lisää: