Kiertotaloudessa luonnonvarat ja niistä tehdyt tuotteet pysyvät mahdollisimman pitkään käytössä ja niitä käytetään mahdollisimman tehokkaasti ilman hävikkiä. Samalla haittavaikutukset ympäristölle vähenevät.
Kiertotalous toimii tehokkaana keinona monen ympäristökriisin torjunnassa. Vähentämällä neitseellisten raaka-aineiden käyttöä vähennämme myös materiaalien tuotannosta aiheutuvia päästöjä sekä luonnon elinympäristöihin kohdistuvia paineita. Laajimman määritelmän mukaan kiertotalous on talouden uusi perusta, jolla tuotanto ja kulutus mahtuvat maapallon kantokyvyn rajoihin.
Kiertotaloudessa kuluttaminen ei perustu enää omistamiseen vaan jakamiseen. Jakamistalouden ydinajatuksena on vajaakäytöllä olevien tavaroiden, tilojen ja palvelujen tehokkaampi hyödyntäminen siirtymällä omistajuudesta käyttöoikeuksiin, vuokraamiseen, lainaamiseen ja yhteiskäyttöön. Näin tehostetaan resurssien käyttöä ja vähennetään uusien tuotteiden tarvetta.
Niinpä sen sijaan, että myytäisiin ja ostettaisiin loputtomasti uusia tuotteita, käyttöön otetaan vanhat hyvät keinot: yhteiskäyttö, korjaaminen, uudelleenkäyttö, kierrätys, vuokraaminen ja palvelut. Kiertotalous vauhdittaa uudenlaisten teollisten symbioosien muodostumista. Niissä yhden prosessin tuottama jäte siirtyy suoraan toisen prosessin syötteeksi.
Kiertotaloudesta on tullut taloudessa ja politiikassa nopeasti suosittu käsite. Kiertotaloudessa vältetään materiaalien hukkaa, mikä säästää yleensä kustannuksia ja mahdollistaa tehokkaamman tuotannon.
Kohtuutalous puolestaan on ajatusmalli, jonka peruslähtökohtana on, että maapallon kantokyky luo reunaehdot, joihin talouden on sopeuduttava. Tavoitteena on talousjärjestelmä, joka tuottaa oikeudenmukaista hyvinvointia ympäristön asettamissa rajoissa. Siinä hyvinvointi pystytään turvaamaan talouskasvusta ja globaalista kilpailukyvystä riippumatta.
Kohtuutalouden edistämisessä keskeistä on kokonaisvaltainen ajattelu ja uudenlaisten talouden toimintamallien rakentaminen. Ekotehokkuuden kasvattaminen ei riitä ainoaksi ratkaisuksi, jos samalla tuotantomäärät kasvavat jatkuvasti. Kohtuullisempaa taloutta edistävien toimintamallien ja poliittisten päätösten lisäksi kohtuuden saavuttaminen vaatii myös arvojen ja asenteiden muutosta.
Ilmastonmuutos, luontokato ja luonnonvarojen ylikulutus pakottavat meidät tarkastelemaan kulutustottumuksiamme ja elämäntapaamme uusin silmin. Omilla valinnoillamme pystymme osaltamme vaikuttamaan siihen, että myös tulevilla sukupolvilla on mahdollisuus nauttia turvallisesta ja elinvoimaisesta ympäristöstä.