Asumisen energiankulutus Suomessa

Asumisen energiankulutuksen osuus Suomen energian loppukäytöstä on suuri, noin 20 prosenttia. Tähän kuuluvat tilojen ja veden lämmityksen sekä kiinteistösähkön ja kotitalouslaitteiden kuluttama energia. Valtaosa energiasta kuluu lämmitykseen: vuoden 2022 tilastoissa tilojen lämmitysenergian osuus kokonaisenergiankulutuksesta oli kaksi kolmasosaa ja lämpimän käyttöveden lämmityksen noin 16 prosenttia. Suomalaisten saunominen näkyy tilastoissa selvästi, sillä saunojen lämmityksen osuus kulutuksesta oli 5 prosenttia. Jäljelle jäävä 13 prosenttia asumisen energiasta liittyi kotitalouslaitteiden, eli ruoan valmistuksen, valaistuksen ja muiden sähkölaitteiden, energiankulutukseen.

Asumisen suuri energiankulutus näkyy myös suomalaisten hiilijalanjäljessä: Keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä noin viidennes aiheutuu asumisesta ja tästä osuudesta valtaosa, yli kolme neljäsosaa, liittyy energiankulutukseen. Tämä voi tuntua yllättävältä, sillä energiankulutus on arjessa näkymätöntä, toisin kuin vaikkapa ostokset ja jätteet. Asumisen rinnalla merkittävimmät päästölähteet ovat liikenne ja matkailu, ruoka sekä muu kulutus.

Suomen ympäristökeskuksen kokoaman raportin mukaan energiankulutukseen liittyvillä toimilla asumisen hiilijalanjälkeä voitaisiin pienentää yli 40 prosenttia. Merkittävä potentiaali liittyy esimerkiksi olemassa olevien taloteknisten järjestelmien ja rakenteiden uusimiseen ja lämmitystapamuutoksiin.  Energiankäytön tehostaminen ei toisaalta välttämättä edellytä edes isoja rahallisia investointeja. Säästöä saadaan useimmiten aikaan jo pelkällä asetusarvojen ja aikaohjelmien optimoinnilla sekä arjen järkevillä toimilla, kuten lämpimän veden kulutuksen minimointi, kylpyhuoneen lattialämmityksen kohtuukäyttö, saunomiskertojen vähentäminen ja huonelämpötilojen alentaminen.