Pää-, sivu ja hybridilämmitysjärjestelmät

Rakennuksen lämmitysjärjestelmän tehtävä on ylläpitää haluttuja lämpöolosuhteita sekä huolehtia lämpimän käyttöveden saatavuudesta. Jokaisessa rakennuksessa on niin kutsuttu päälämmitysjärjestelmä, jolla tarvittava lämpö voidaan tuottaa lähes kaikissa olosuhteissa. Kaukolämpö on selkeästi yleisin päälämmitysjärjestelmä suomalaisissa asuinkerrostaloissa. Sen osuus on noin 90 % kaikkien suomalaisten kerrostalojen lämmönlähteistä.

Asuinkerrostalojen lämmönlähteet Suomessa vuonna 2022:

Maalämpö ja ilma-vesilämpöpumput ovat yleistyneet voimakkaasti myös asuinkerrostalojen päälämmitysjärjestelminä, mutta niiden osuus kokonaisuudesta on vielä kohtalaisen pieni. Pientalopuolella maalämpö on halutuin päälämmitysjärjestelmä. Energiatehokkaissa uudisrakennuksissa päälämmitysjärjestelmiksi asennetaan myös ilma-vesilämpöpumppuja, poistoilmalämpöpumppuja ja suoraa sähkölämmitystä. Öljylämmityksestä pyritään pääsemään eroon, mutta se on vielä hyvin yleinen päälämmitysjärjestelmä vanhoissa pientaloissa.

Suomeen myytyjen lämpöpumppujen kumulatiivinen kasvu vuosina 1996-2022:

Päälämmitysjärjestelmän lisäksi rakennusten lämmittämisessä voidaan käyttää erilaisia tukilämmitysjärjestelmiä, joiden avulla pyritään pienentämään ostoenergian kulutusta ja lämmityskustannuksia. Yleensä koko rakennuksen lämmöntarpeen kattaminen on niillä kuitenkin hankalaa tai mahdotonta. Yleisiä tukilämmitysjärjestelmiä ovat muun muassa aurinkokeräimet, ilmalämpöpumput ja erilaiset tulisijat.

Jako pää- ja tukilämmitysjärjestelmiin ei ole aivan yksiselitteinen ja osa järjestelmistä voi toimia molempina rakennustyypistä, energiantarpeesta ja mitoitusratkaisuista riippuen. Esimerkiksi poistoilmalämpöpumppu sähkövastuksineen voi riittää energiatehokkaan pientalon ainoaksi lämmitysmuodoksi mutta kerrostalossa rinnalle on järkevä asentaa myös joku muu järjestelmä, kuten kauko- -tai maalämpö.

Kun kiinteistössä on käytössä vähintään kaksi lämmitysjärjestelmää, on kyseessä hybridijärjestelmä. Lämmitysjärjestelmät voivat toimia vuorotellen esimerkiksi vuodenajan tai vuorokaudenajan mukaisesti hyödyntäen kunkin lämmitysmuodon parhaita puolia tai samanaikaisesti toisiaan tukien. Hybridijärjestelmällä pyritään siis energian tuottamiseen mahdollisimman energia- ja kustannustehokkaasti. Esimerkiksi kaukolämpö ja poistoilmalämpöpumppu, aurinkolämpö ja öljylämmitys tai ilmavesilämpöpumppu ja puulämmitys toimivat hyvin keskenään hybridijärjestelminä.