Ilmanvaihdon yleisimmät ongelmat
Vaikka ilmanvaihtojärjestelmä olisi alun pitäen hyvin suunniteltu, voivat toteutusvaiheessa sattuneet asennusvirheet sekä etenkin ilmanvaihdon virheellinen käyttö ja ylläpito johtaa ilmanvaihdon toimimattomuuteen. Toimivaa ilmanvaihtoa harvoin huomataan, puutteellinen ilmanvaihto sen sijaan usein havaitaan. Seuraavaksi käymme läpi eri ilmanvaihtojärjestelmien tyypillisimpiä ongelmia sekä syitä niiden taustalla.
Painovoimaisen ilmanvaihdon ongelmat
- Korvausilmaventtiileitä on liian vähän, ne puuttuvat tai ne on tukittu.
- Nykyinen asumisen kosteuskuorma (peseytyminen, pyykinpesu) on suurempi kuin painovoimaisen ilmanvaihdon kapasiteetti.
Ilman kunnollista korvausilmaa ilma virtaa muualta, kuten epätiiviiden rakenteiden läpi, pistorasioista sekä lattian ja seinän liitoskohdista. Tällöin sisäilmaan saattaa päästä mikrobeja, hajuja ja muita epäpuhtauksia, mikä heikentää huoneilman laatua entisestään.
Korvausilmareittien puuttumisen taustalla voi olla niin tahallisuus kuin tahattomuus. Esimerkiksi talvipakkasilla kylmän tuloilman aiheuttamasta vedon tunteesta on saatettu haluta eroon sulkemalla korvausilmaventtiilejä – unohtaen ne kiinni. Toisinaan seinissä olleet korvausilma-aukot on voitu pintaremonttien yhteydessä peittää tai ikkunaremontissa korvausilmareittien varmistusta ei ole tehty. Ikkunaremontin jälkeinen korvausilman varmistus on tärkeää, sillä uudet ikkunat ovat usein energiatehokkaampia ja tiiviimpiä vähentäen luonnollista ilmavirtausta.
Painovoimaista ilmanvaihtoa voidaan parantaa esimerkiksi
- Lisäämällä korvausilmaventtiileitä, joissa voi olla termostaatti tai puhallin.
- Asentamalla katolle vedonparantajia.
- Tehostamalla märkätilojen ilmankiertoa matalapaineisilla poistoilmapuhaltimilla.
- Asukkaiden tiedottaminen ja opastaminen korvausilmaventtiileiden käytöstä.
Koneellisen poistoilmanvaihdon ongelmat
- Korvausilman puutteellinen saanti ja väärät paine-erot.
- lmanvaihdon väärä jakautuma huoneiden välillä.
- Vetoisuus etenkin talvisin.
Puutteellinen korvausilma aiheuttaa huoneistoissa alipainetta. Paine-erojen tasoittumiseksi korvausilmaa alkaa virrata sieltä, mistä se pääsee helpoiten sisään, kuten epätiiviiden rakenteiden ja niiden liitosten kautta, jolloin ilma harvemmin on riittävän puhdasta.
Keinoja koneellisen poistoilmanvaihdon parantamiseen:
- Pidä korvausilmareitit avoimina.
- Tiedota ja ohjeista asukkaita korvausilmaventtiilien käytöstä.
- Tarkista keskitetyn koneellisen poistoilmanvaihdon tehostusajat tarpeen mukaan.
- Tehostettu ilmanvaihto tarvitaan esimerkiksi: Ruoanlaiton yhteydessä, suihkussa/saunassa käynnin aikana, pyykinkuivauksen aikana.
- Liesikuvun kautta säädettävää poistoilmaa tulee tehostaa vain tarpeen mukaan, asukkaita ohjeistaen.
Koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdon ongelmat
- Vedon tunne.
- Lämpötilan kerrostuminen lämmityskaudella.
- Meluongelmat.
Rakennuksissa, joissa koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä toimii suunnitelmien mukaan, sisäilma pysyy hyvänä vuoden- ja vuorokaudenajasta riippumatta. Vedon tunnetta saattaa ilmetä, mikäli tuloilman sisäänpuhalluslämpötila on liian alhainen. Suositeltu sisäänpuhalluslämpötila on yleensä noin 15-18 ˚C. Mikäli vetoisuutta ilmenee, on tuloilman lämpötilan asetusarvo hyvä tarkistaa. Liian korkea sisäänpuhalluslämpötila puolestaan jää katon rajaan eikä sekoitu kunnolla huoneilmaan. Ääniongelmien ehkäisemiseksi ilmanvaihtokanaviin voidaan asentaa äänenvaimentimia – myös jälkikäteen venttiilien läpivienteihin.