Toimivan ilmanvaihdon tunnistaminen
Hyvä ja terveellinen sisäilma edellyttää toimivaa ilmanvaihtoa. Hyvä sisäilma on riittävää, vedotonta, melutonta, hajutonta ja puhdasta – käytännössä huomaamatonta. Toimivaan ilmanvaihtoon emme juurikaan kiinnitä huomiota, mutta sen ongelmiin kylläkin.
Nykyinen sisäilmastoa ja ilmanvaihtoa koskeva lainsäädäntö sekä erinäiset viralliset määräykset ja ohjeet asettavat raamit ilmanvaihdon suunnittelulle ja järjestelmien mitoituksille. Ilman tulisi vaihtua asunnoissa vähintään kerran kahdessa tunnissa. Huonon sisäilman tunnistaminen omassa kodissa voi kuitenkin olla vaikeaa jopa tilanteissa, sillä ilmanvaihdon ongelmat kehittyvät yleensä hitaasti, jolloin ihminen ja hänen aistinsa tottuvat huonoon sisäilmaan kuten hajuihin ja tunkkaisuuteen.
Sisäilmaongelmien taustalla on usein riittämätön tuloilman tai korvausilman saanti, mihin tyypillisiä syitä ovat väärät ilmanvaihdon käyttöajat ja -tehot sekä puutteelliset tai tukossa olevat siirto- ja korvausilmareitit. Sisäilman laadun ja ilmanvaihdon riittävyyden luotettava arviointi vaatii aistinvaraisen arvion rinnalle usein mittauksia.
Kokosimme yleisimpiä aistinvaraisesti suoritettavia arvioita sekä helppoja tarkastusmittauksia:
- Poistoilmaventtiilin imutesti talouspaperiarkilla – Jos imu on riittävä, paperi pysyy venttiilissä kiinni. Raitis- ja tuloilmaventtiilien toimivuuden tuntee raikkaan ilman virtauksena.
- Päänsärky ja väsymys – Riittämätön ilmanvaihto nostaa hiilidioksidipitoisuutta, mikä voi aiheuttaa päänsärkyä ja väsymystä. Pitoisuus voidaan mitata itse CO₂-mittarilla: hyvä sisäilma on alle 950 ppm ja välttävä enintään 1200 ppm. Hiilidioksidi toimii luotettavana ilmanlaadun indikaattorina.
- Ikkunoiden huurtuminen ja pyykkien sekä märkätilojen kuivumisongelmat – Pitkäkestoisesti suuri kosteuskuorma voi aiheuttaa rakenteissa, laitteissa ja niiden pinnoilla mikrobikasvuston riskiä. Erilaisia kosteusmittareita saa ostettua esimerkiksi rautakaupoista ja kodin elektroniikkaliikkeistä. Märkätilojen peilien tulisi kuivua noin 10 minuutissa saunomisen jälkeen.
- Tupakansavut ja ruuankäryt kantautuvat sisälle – Korvausilman puute lisää huoneiston alipainetta, jolloin ilma alkaa virrata sisään ei-toivotuista reiteistä kuten porraskäytävistä, rakenteiden läpi tai poistoilmahormista. Rakenteiden kautta voi kulkeutua hajuja, savuja, mikrobeja, kemikaaleja, mineraalivillakuituja ja radonia.
- Ulko-ovien avaamisen vaikeus ja voimakas ilmavirtaus postiluukusta – Korvausilmaa ei saada riittävästi ja huoneistossa on liiallinen alipaine. Tällöin rappukäytävän ilma pyrkii virtaamaan huoneistoon ei-toivottuja reittejä pitkin.
- Ilmanvaihto on äänetön – Täysi äänettömyys ei ole hyvä asia. Syy äänettömyyteen on yleensä se, että ilmanvaihto on pois päältä. Koneellista ilmanvaihtoa ei saa koskaan laittaa kokonaan pois päältä.
- WC-käynnin hajut eivät häviä riittävän nopeasti – Pitkään huonetilassa pysyvät hajut viittaavat riittämättömään poistoilman imuun. WC:ssä syynä voi olla myös korvausilman puute, jolloin ilma saattaa virrata viemäreiden kautta.
Myös liian voimakas ilmanvaihto aiheuttaa ongelmia kuten vetoisuutta ja energiankulutuksen kasvua. Tähän syynä voi olla esimerkiksi, että poistoilma on jatkuvasti tehostuksella. Kun ilmanpoisto on suurempi kuin sisäänpuhallus, on rakennus alipaineinen, mikä voidaan kuulla suhinana ovea tai ikkunaa avattaessa.