Hyötysuhde

Hyötysuhde kertoo, kuinka paljon käytetystä energiasta muuttuu hyödylliseen muotoon. Lämpöpumpun hyötysuhdetta kuvaa lämpökerroin COP  (Coefficient Of Performance), joka kertoo kuinka paljon lämpöä laite tuottaa verrattuna sen kuluttamaan sähkön määrään. Esimerkiksi COP = 3 tarkoittaa sitä, että laite tuottaa optimioloissa yhdellä kilowatilla sähköä kolme kilowattia lämpöä.

SCOP kertoo todenmukaisemman hyötysuhteen

SCOP (Seasonal Coefficient of Performance) kuvastaa lämpöpumpun hyötysuhdetta (COP) suhteutettuna vuodenaikoihin ja lämpötilan muutoksiin. SCOP-luku mitataan neljänä eri vuodenaikana, kun taas COP-luku mitataan aina samassa lämpötilassa. Näin ollen SCOP-luku antaa todenmukaisemman lukeman lämpöpumpun hyötysuhteesta. SCOP -lukuja lasketaan Euroopassa kolmella eri ilmastoalueella. Kannattaa varmistaa, että tarkastelee Pohjois-Euroopan ilmastovyöhykkeelle mitattua SCOP -lukua. Pohjois-Eurooppaan ilmastovyöhykkeen laskenta perustuu Helsingin ilmasto-olosuhteisiin.

Lämpöpumppujen vertailussa voi hyödyntää myös energiamerkintää. Eli lämpöpumpuissa on saman tyyliset ABCD -merkinnät kuin vaikkapa jääkaapeissa.  Vertailua tehdessä kannattaa kuitenkin varmistaa, että merkeissä hyödynnetään samaa aluetta ja samaa standardia.

Lämpöpumpulle on lämpökertoimen osalta kannattavinta, kun lämpötilaero lämmönkeruun ja -luovutuksen välillä on mahdollisimman pieni. Tällöin energiaa kerätään mahdollisimman lämpimästä kuten lämmin poistoilma ja lämpöä luovutetaan patteriverkon sijasta lattialämmitykseen. Nykylaitteet ovat kuitenkin kehittyneet niin paljon, että myös patteriverkostolle saadaan tuotettua lämpöä kohtalaisen hyvällä hyötysuhteella.

Lisätietoa lämpöpumppujen toiminnasta löydät mm. Suomen Lämpöyhdistyksen (SULPU) sivuilta.

Esimerkkikuva maalämpöpumpun energiamerkistä, jonka energialuokka on A+++
Esimerkki maalämpöpumpun energiamerkistä.