Kiinteistöautomaatiojärjestelmän toiminta
Kiinteistöautomaatiojärjestelmiä on monen tasoisia. Paljon automaatiota sisältäviä uudistaloja tai laajasti peruskorjattuja vanhempia rakennuksia voidaan kutsua älytaloiksi. Monet automaatiotoiminnot ja ratkaisut ovat tavallisissa asuinrakennuksissa kuitenkin melko yksinkertaisia.
Kiinteistöautomaatiojärjestelmän ohjaus perustuu yleensä antureiden tuottamaan mittaustietoon. Järjestelmään kytketyt lähettimet toimittavat tiedon eteenpäin ohjausyksiköille niin kutsuttuihin ”valvomoihin”, joita voi olla kiinteistössä useampia. Esimerkiksi lämmönjakohuoneessa ja ilmanvaihdon konehuoneesta löytyvät omat alakeskusvalvomot, joista voidaan tehdä säädöt kyseisille laitteille.
Nykyisin mittaukset ja tiedonvälitys onnistuvat langattomasti paristotoimisten sensoreiden avulla, mikä tekee useista järjestelmistä myös helposti jälkiasennettavia ilman isoja remontteja. Rakennuksen rakenteisiin asennettaville johdollisille järjestelmille paras asennushetki on muun saneerauksen kuten linja- tai sähkösaneerauksen yhteydessä. Tyypillisesti automaatiojärjestelmä lisää saneerauksen kokonaiskustannuksia vain hieman, ja järjestelmä maksaakin itsensä nopeasti takaisin säästyneinä energiakustannuksina lisäten samalla käyttömukavuutta.
Asuinkerrostalon järjestelmistä kiinteistöautomaatiota hyödynnetään monesti esim.:
- lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmässä
- valaistuksen ohjauksessa
- saunojen aikaohjauksessa
- palovaroitinjärjestelmässä
- murtohälytys-, kamera- ja kulunvalvontajärjestelmissä
- sähköautonlatausjärjestelmän ohjauksessa ja kuormanhallinnassa
Automaatio ohjaa järjestelmiä siten, että niitä käytetään tarpeen mukaisesti. Tämä parantaa usein sekä olosuhteita että pienentää energiankulutusta. Kiinteistöautomaatio voi myös antaa hälytyksiä, joilla voidaan havaita vikatiloja.