Hyvityslaskennalla toteutettu energiayhteisö

Energiayhteisön hyvityslaskentamalli tarkoittaa sitä, että aurinkosähköjärjestelmästä saatavaa sähköä voidaan käyttää kiinteistösähkön lisäksi myös yhteisön jäsenten (asukkaiden) sähkönkäytössä. Koko taloyhtiön hankkeena hyvityslaskenta tarkoittaa yleensä sitä, että aurinkovoimala liitetään kiinteistösähkön käyttöpaikalle ja tuotettu aurinkosähkö käytetään ensisijaisesti kiinteistösähkön tarpeisiin. Kiinteistön sähköntarpeen ylittävä osuus aurinkovoimalan tuotannosta hyvitetään yhteisön jäsenille yhtiökokouksessa päätetyn jakosuhteen mukaisesti, yleensä osakeomistusten suhteessa. Eli kiinteistösähkön kulutuksesta ylijäävää sähköä käytetään yhteisön jäsenten asuntojen kulutuksen tarpeisiin.  Jos sähköä jää tämänkin jälkeen yli, myydään ylijäämä sähkönjakeluverkkoon. Tästä maksetaan korvaus joko koko energiayhteisölle (SMA) tai yhteisön yksittäisille jäsenille (SMB). Korvaus on sähkön vähittäismyyjän kanssa tehdyn sähkönostosopimuksen mukainen. Sähkönostosopimus on tehtävä, vaikka sähköä ei olisi aikomusta syöttää jakeluverkkoon, sillä se on aurinkovoimalan verkkoon kytkemisen ehtona. 

SMA-jakomalli

Mikäli asunnoista jää hyvitettyä sähköä käyttämättä, summataan ylijäämäenergiat energiayhteisön yhteiselle tuotantokäyttöpaikalle, mistä se myydään kootusti yhteisen sähkönmyyntisopimuksen kautta. Tällä hetkellä suurin osa taloyhtiöiden hyvityslaskentaa hyödyntävistä energiayhteisöistä tehdään jakotavalla SMA, koska se on helppo perustaa eikä se aiheuta asukkaille juuri mitään lisävaivaa.

SMB-jakomalli

Mikäli asunnoista jää hyvitettyä sähköä käyttämättä, kirjataan ylijäämäsähkö jakeluverkkoyhtiön luomalle asuntokohtaiselle virtuaaliselle tuotantokäyttöpaikalle.  Tämän jälkeen on jokaisen energiayhteisön jäsenen huolehdittava oman asuntokohtaisen virtuaalisen käyttöpaikkansa osalta ylijäämäsähkön myyntisopimuksen solmimisesta valitsemansa sähköyhtiön kanssa.

Hyvitysmalliin perustuvan energiayhteisön perustaminen ei vaadi mitään muutoksia mittausten osalta, jos jakeluverkkoyhtiö toteuttaa kiinteistön ja asuntojen sähkönmittauksen. Riittää, että aurinkopaneelit asennetaan paikoilleen ja johdotetaan valitun sähkönmittauksen taakse, yleensä kiinteistösähkön mittauksen. Tämän jälkeen taloyhtiö ilmoittaa jakeluverkkoyhtiölle yhteisön perustamisesta. Ilmoituksessa yhteisö kertoo, millä jakoperusteella syntyvä hyöty jaetaan yhteisön jäsenten kesken. Jakeluverkkoyhtiö solmii taloyhtiön kanssa sopimuksen yhteisöstä. Yhteisö tekee sähkönmyyntisopimukset sähkön vähittäismyyjän kanssa joko SMA tai SMB jakomallin mukaan. Tämän jälkeen jakeluverkkoyhtiö vastaa automaattisesti energiayhteisön tuottaman energian hyvittämisestä yhteisön jäsenten (asukkaiden) sähkölaskutuksessa (netotus ja hyvityslaskenta), eikä taloyhtiön tai yhteisön jäsenten tarvitse tehdä mitään. Jokaisella yhteisön jäsenellä säilyvät henkilökohtaiset sähkö- ja verkkopalvelusopimukset, kuten ennen energiayhteisön perustamistakin.

Energiayhteisön perustamisesta tehdään päätös yhtiökokouksessa. Yhtiökokouspäätöksen pohjaksi on hyvä esittää hyvityslaskennassa käytettävä tuotetun sähkön jakoperuste osakkaille (osakeomistusten suhteessa) ja sähköverkkoon myytävän sähkön käsittelytapa (SMA- tai SMB-jakotapa). Taloyhtiön hallitus päättää lisäksi energiayhteisöä edustavan yhteyshenkilön, joka hoitaa tiedonvälityksen jakeluverkonhaltijan kanssa.

On hyvä huomata, että taloyhtiön hallitus voi päättää ilman yhtiökokouksen päätöstä energiayhteisön perustamisesta sellaisissa tilanteissa, joissa taloyhtiö on jo hankkinut aurinkovoimalan, mutta energiayhteisö on jäänyt perustamatta.