Lämpöpumput – ympäristöystävällinen ratkaisu

Vuonna 2024 Suomessa myytiin noin 100 000 lämpöpumppua ja Suomessa onkin eniten lämpöpumppuja suhteessa kotitalouksien määrään koko Euroopassa. Lämpöpumppujen suosio johtuu pitkistä lämmityskausista ja säästöistä lämmityskustannuksiin. Nykyisin lämpöpumppu asennetaan lähes jokaiseen uuteen asuinrakennukseen ja vanhojen talojen energiatehokkuutta parannetaan niillä. Kerromme tässä artikkelissa lyhyesti eri lämpöpumpputyypeistä ja niiden toiminnasta. 

Tämä ei suinkaan ole koodikieltä, vaan käytettäviä lyhenteitä eri lämpöpumpputyypeistä

Lähes jokaiselle suomalaiselle tuttu ilmalämpöpumppu (ILP) siirtää lämpöenergiaa ulkoilmasta sisäilmaan tai päinvastoin. Talvella pumppu ottaa ulkoilmasta lämpöä ja siirtää sen sisälle lämmittääkseen tilan, ja kesällä puolestaan viilentää sisäilmaa siirtäen lämpöä ulos. ILP koostuu siis kahdesta yksiköstä, joiden kautta lämpöenergia kerätään/vapautetaan: ulkoseinälle asennettavasta ulkoyksiköstä ja sisätiloihin asennettavasta sisäyksiköstä. Ilmalämpöpumppu on yleisin pumpputyyppi Suomessa ja sitä näkeekin usein kotitalouksissa ja kesämökeillä.  

Ilmavesilämpöpumppu jota kutsutaan usein myös vesi-ilmalämpöpumpuksi käyttää ILP:n tapaan lämmönlähteenään ulkoilmaa ja siirtää sen vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään (esim. lattialämmitykseen tai pattereihin). Pumpulla voidaan lämmittää myös käyttövettä ja se soveltuukin hyvin kohteisiin, jossa maalämpöä ei voida hyödyntää. Pumpun tehokkuuteen vaikuttaa merkittävästi ulkoilman lämpötila ja se toimii parhaiten leudoissa keleissä.  

Poistoilmalämpöpumppu (PILP) ottaa lämpöenergiaa talteen ilmanvaihdon poistoilmasta ja siirtää sen tuloilmaan, lämpimään käyttöveteen tai vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään. Se on siis sekä ilmanvaihdon lämmöntalteenotto- että lämmitysratkaisu. Erillistä ilmanvaihtokonetta ei tarvita ja osaa poistoilmalämpöpumpuista voidaan käyttää myös viilentämiseen. PILP on helppohoitoinen ja soveltuu hyvin kohteisiin, joissa lämmitysenergia on vähäisempi, esim. uusiin pientaloihin. Lue PILP:istä lisää Motivan oppaasta.  

Maalämpöpumpun toimintaperiaate perustuu maan kallioperään varastoituneen lämpöenergian hyödyntämiseen kallioperään porattujen energiakaivojen avulla (kaivokenttä). Maalämpö onkin energiatehokas ja ympäristöystävällinen lämmitysmuoto ja oikein suunniteltuna erittäin pitkäikäinen. 

Lämpöpumpussa kiertää neste, joka imee maasta lämpöä maan keruupiirin kautta. Tämä neste kuljetetaan sitten lämpöpumpulle, jossa sen lämpötila nostetaan korkeammaksi kompressorin avulla. Lämpötilan nostoon lämpöpumppu käyttää sähköä. Lämmitetty neste siirretään rakennuksen lämmitysjärjestelmään, kuten lattialämmitykseen tai vesikiertoisiin pattereihin. Maalämmön edellytyksenä on vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä, joten se sopii myös toisen lämmitysjärjestelmän (esim. kaukolämpö) rinnalle. Hybridilämmitysjärjestelmän toteutus soveltuu kohteisiin joissa kaukolämpö on jo olemassa ja maalämmöllä ei haluta, pystytä tai ole kustannustehokasta kattaa kiinteistön lämmityksen huipputehoja. Maalämmöllä voidaan tuottaa suurin osa kiinteistön lämmitystarpeesta, mutta korkeimpina huipputehotunteina siirtää lämmitys kaukolämmölle – tätä kutsutaan maalämmön osatehomitoitukseksi.

Samalla prosessilla voidaan myös viilentää rakennusta kesällä, jolloin lämpöpumppu toimii käänteisesti ja siirtää lämpöä pois rakennuksesta. Tämä voi myös elvyttää maalämmön kaivokenttää pidentämällä sen käyttöikää.  

Lämpöpumppu tuottaa lämpöenergiaa 2–5 kertaa sen verran kuin se tarvitsee sähköä. COP-luku (Coefficient Of Performance) eli lämpöpumpun lämpökerroin/hyötysuhde kertoo lämpöpumpun kuluttaman sähkön ja tuotetun lämpöenergian suhteen. Esimerkiksi COP 4 tarkoittaa, että 1 kW sähkön ottoteholla saadaan tuotettua 4 kW lämpötehoa. Mitä korkeampi luku on, sitä energiataloudellisempi laite on kyseessä.  

SCOP-luku eli lämmityskauden lämpökerroin kertoo lämpöpumpun hyötysuhteen tarkemmin kuin COP, koska laskennassa otetaan huomioon lämmityskausien vaihtelut. Niiden laskennassa taas huomioidaan maantieteelliset ilmastovyöhykkeet. Pohjois-Euroopan ilmastovyöhykkeen laskenta on tehty Helsingin ilmaston mukaan. Eri pumppujen SCOP-lukuja vertaillessa onkin hyvä varmistaa, että vertailee Pohjois-Euroopan ilmastovyöhykkeen SCOP-lukuja. 

Lisää tietoa eri lämpöpumpuista, maalämmöstä ja lämmitysjärjestelmistä löydät Taloyhtiön energiaekspertti ja uusiutuvaa lämpöä pientaloon kurssialustoiltamme, sekä Motivan nettisivuilta.