Taloyhtiön ilmanvaihto

Ilmanvaihdon tehtävänä on tuoda raitista ulkoilmaa sisälle ja poistaa sisäilmasta epäpuhtauksia. Toimiva ilmanvaihto on tärkeä niin asukkaille kuin rakennuksellekin, sillä se estää kosteuden kertymistä rakenteisiin ja ylläpitää sisäilman laatua. Hyvä sisäilma on riittävää, vedotonta, melutonta, hajutonta ja puhdasta – eli siis käytännössä huomaamatonta. Toimivaan ilmanvaihtoon emme juurikaan kiinnitä huomiota, mutta sen ongelmiin kylläkin.

Artikkelin lopussa on kuvattu ilmanvaihdon yleisimpiä ongelmia. Seuraavaksi tutustutaan yleisimpiin ilmanvaihtojärjestelmiin. Kuvien “+” – merkkejä painamalla saat lisätietoa

Painovoimainen ilmanvaihto toimii ilman sähköä luonnollisten lämpötila- ja ilmanpaine-erojen avulla. Lämmin ilma nousee ilmanvaihtohormia pitkin ja poistuu piipusta, mikä luo alipaineen, joka vetää korvausilmaa. Sen toiminta edellyttää, että rakennuksessa on riittävästi korvausilmaventtiileitä tai ikkunatiivisteisiin tehtyjä rakoja, joiden kautta poistuvan ilman tilalle saadaan raikasta ulkoilmaa. Painovoimaista järjestelmää voidaan tehostaa esimerkiksi osaksi ilmanvaihtoa tarkoitetulla liesituulettimella, puhaltimien tai mekaanisten vedonparantajien avulla. Painovoimaisessa ilmanvaihdossa ei ole poistoilman lämmöntalteenottoa, jolloin kaikki poistoilman sisältämä lämmitysenergia menee hukkaan poistoilman mukana. 

Koneellisen poistoilmanvaihdon toimintaperiaate muistuttaa painovoimaista ilmanvaihtoa, mutta ilmanvaihdon riittävyys varmistetaan huippuimureilla tai kanavapuhaltimillla, joiden ansiosta se toimii tehokkaasti myös kesällä. Koneellinen poisto vaatii aina korvausilmaventtiilit tai raitisilmaikkunat, joiden kautta asuntoon tuodaan raikasta ulkoilmaa poistetun ilman tilalle. Venttiilien puuttuminen tai tukkiminen kasvattaa asunnon alipainetta aiheuttaen epäpuhtaan korvausilman virtauksen vääristä paikoista esim. porraskäytävistä ja rakenteista.

Kerrostaloissa poistoilmapuhaltimissa on usein aikaohjaus, jolloin ilmanvaihto toimii pääosin puoliteholla energiansäästön vuoksi, mutta tehostuu esimerkiksi aamulla ja illalla. Uudemmat voidaan toteuttaa taajuusmuuttajaohjauksella, joka mahdollistaa tehon portaattoman säädön. Koneellisessa poistoilmanvaihdossa ei ole poistoilman lämmöntalteenottoa, joten poistoilman sisältämä lämmitysenergia menee hukkaan. Lisäksi puhaltimet kuluttavat sähköä, joten järjestelmä ei ole energiatehokas. 

Koneellisessa tulo- ja poistoilmanvaihdossa ilmaa sekä tuodaan että poistetaan puhaltimilla. Ilmanpoisto toimii samoin kuin koneellisessa poistoilmanvaihdossa, mutta tämän lisäksi myös korvausilma tuodaan muihin huoneisiin puhaltimen avulla tuloilmakanaviston kautta. Poistoilman sisältämä lämpö saadaan talteen lämmöntalteenotossa siirtämällä se takaisin tuloilman lämmitykseen. Tämä vähentää ilmanvaihdon energiahukkaa. Ilmanvaihto on pidettävä aina päällä hyvän sisäilman ylläpitämiseksi, mikä lisää hieman sähkönkulutusta, mutta lämmöntalteenotolla taas vähennetään energiahukkaa hyödyntämällä poistoilman sisältämä lämmitysenergia.

Taloyhtiöiden tulo- ja poistoilmanvaihto voi olla keskitetty tai asuntokohtainen. Keskitetyssä järjestelmässä on yksi yhteinen ilmanvaihtokone, joka sijaitsee usein rakennuksen katolla tai ullakolla, kun taas asuntokohtaisessa järjestelmässä jokaisessa asunnossa on oma ilmanvaihtokone, jonka tehoa asukas voi tarpeen mukaan itse säätää.

Ilmanvaihdon ylläpidon ja huollon vastuu jakautuu sekä taloyhtiölle että asukkaille. Ilmanvaihtojärjestelmän (ilmanvaihtokoneet, kanavistot ja perussäädöt) kunnossapitovastuu on pääsääntöisesti taloyhtiöllä. Toimiva kokonaisuus kuitenkin edellyttää myös sen, että asukkaat tietävät miten toimia ja huolehtivat omasta osuudestaan. Ilmanvaihdon ongelmat johtuvat yleensä riittämättömästä tai väärin toimivasta ilmanvaihdosta.

Painovoimaisessa ilmanvaihdossa ja koneellisessa poistoilmanvaihdossa yleisin ongelma on korvausilman puutteellinen saanti. Painovoimaisessa ilmanvaihdossa korvausilmaventtiileiden määrä voi olla liian vähäinen, ne puuttuvat kokonaan tai niitä on tukittu. Koneellisessa poistoilmanvaihdossa korvausilman puutteellinen saanti aiheuttaa vääriä paine-eroja. Näistä johtuen ilma vaihtuu heikosti ja korvausilmaa virtaa sisään sieltä, mistä se pääsee helpoiten sisään, kuten epätiiviiden rakenteiden läpi, pistorasioista sekä lattian ja seinän liitoskohdista. Tällöin sisäilmaan saattaa päästä mikrobeja, hajuja ja muita epäpuhtauksia, mikä heikentää huoneilman laatua entisestään. Lisäksi ilmanvaihto jakautuu epätasaisesti huoneiden välillä ja talvisin saattaa esiintyä vetoisuutta, jonka vuoksi asukkaat saattavat sulkea tai tukkia korvausilmaventtiilejä. Liian voimakas ilmanvaihto voi puolestaan myös aiheuttaa vetoisuutta ja lisääntyvää energiankulutusta. Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että poistoilma on jatkuvasti tehostettuna, mikä aiheuttaa alipaineen rakennuksessa, joka voidaan esim. kuulla suhinana ovea tai ikkunaa avattaessa.

Koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdon ongelmat voivat liittyä liian alhaiseen tuloilman lämpötilaan, mikä aiheuttaa vedon tunteen, tai liian korkeaan lämpötilaan, joka voi johtaa lämpötilan kerrostumiseen huoneessa. Lisäksi meluongelmia voi ilmetä, kun puhaltimet toimivat kovemmalla teholla, mutta äänenvaimentimilla voidaan vähentää melua.

Jos epäilet ilmanvaihdossasi olevan ongelmia, tutustu ensin näihin vinkkeihin ja ole yhteydessä taloyhtiösi isännöitsijään.

Ilmanvaihtojärjestelmistä, niiden yleisistä ongelmista ja ratkaisuista kuulet alan asiantuntijoilta helmikuussa järjestettävässä maksuttomassa ilmanvaihdon webinaarissamme. Tutustu ja osallistu webinaariin täältä.

Mikäli taloyhtiön energia-asiat kiinnostavat, tutustu energiaekspertti verkkokurssiimme. Järjestämme taloyhtiön energiaeksperttikurssista koulutuksia joka kevät ja syksy ja osallistumalla kurssiin pääset halutessasi myös liittymään osaksi eksperttiverkostoa. Löydät koulutuskalenterin täältä.