Hulevesi

Hulevesi on sade- ja sulamisvettä, joka virtaa maan pintaa, rakennusten kattoja ja muita rakennettuja pintoja pitkin. Myös rakennusten perustusten kuivatusvesiin eli salaojavesiin sovelletaan hulevettä koskevia määräyksiä. Mitä enemmän vettä läpäisemätöntä pintaa, kuten asfalttia on, sitä enemmän hulevettä syntyy. Hyvä huleveden hallinta ehkäisee hulevedestä aiheutuvia haittoja, kuten hulevesitulvia ja haittoja kiinteistölle tai vesistölle.

Huleveden hallintaan on monia keinoja, kuten

Katso hulevettä käsittelevä video (2 min).

Hulevedet johdetaan lähtökohtaisesti puhdistamattomina vesistöön. Poikkeus tähän on vain Helsingin kantakaupungin alue, jossa on edelleen käytössä sekaviemäröinti (ks. erillinen luku).

Hulevesien mukana luontoon huuhtoutuu myös maahan heitettyjä roskia ja erilaisia aineita. Onkin tärkeää, ettei maahan tai hulevesikaivoon heitetä roskia tai johdeta myrkyllisiä tai haitallisia aineita, kuten erilaisia kemikaaleja ja pesuvesiä. Esimerkiksi auton pesuvesiä ei saa johtaa hulevesikaivoon, vaan auton pesu piha-alueella on lähtökohtaisesti sallittu pääkaupunkiseudun kaupungeissa vain, jos pesuun käyttää pelkkää vettä ja veden pystyy imeyttämään omalla pihalla.

Halutessasi voit katsoa asukkaille suunnatun kampanjavideon aiheesta (25 s).

HSY huolehtii hulevesien hallinnasta yhteistyössä Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kanssa. Hulevesi johdetaan maanpinnalta yleensä hulevesiviemäreihin tai avo-ojiin, mistä se virtaa sellaisenaan puroihin, jokiin, järviin tai mereen. Huleveden viemäröintimaksuilla katetaan viemäröinnin kustannuksia.

HSY huolehtii huleveden runkoviemäriverkoston rakentamisesta ja kunnossapidosta huleveden viemäröintialueella. Osoitamme hulevesiviemäriverkostoon liittyvälle kiinteistölle liitoskohdan, jonka kautta kiinteistön hulevedet johdetaan HSY:n hulevesiviemäriverkostoon. Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa huleveden tonttiviemärin rakentamisesta tontilta HSY:n osoittamaan liitoskohtaan.

Kaupungit vastaavat huleveden hallinnan kokonaisuudesta. Ne laativat hulevesiohjelman ja huolehtivat yleisten alueiden hulevesien hallinnasta, kuten katujen kuivauksesta ja tulvareiteistä. Rankkasateilla muun muassa kadut toimivat tulvareitteinä. Lisäksi kaupungit huolehtivat kunnan hulevesijärjestelmästä, kuten avo-ojista ja viivytysrakenteista, esimerkiksi hulevesialtaista.

Hulevesiviemäriverkoston liittymisvelvollisuudesta voi hakea vapautusta oman kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. HSY kuitenkin laskuttaa huleveden viemäröinnin perusmaksun kaikilta huleveden viemäröintialueella sijaitsevilta kiinteistöiltä, myös niiltä, jotka ovat saaneet kaupungilta vapautuksen liittymisvelvollisuudesta. Syy on se, että hulevesiviemäriverkosto palvelee kaikkia alueen kiinteistöjä ja esimerkiksi runsaiden sateiden aikana auttaa hulevesien hallinnassa, vaikka muina aikoina kiinteistö imeyttäisikin hulevetensä tai johtaisi ne esimerkiksi avo-ojaan.

Hulevettä kannattaa hyödyntää, imeyttää maaperään tai viivyttää tontilla mahdollisuuksien mukaan. Huleveden määrää voi vähentää esimerkiksi viherkaton tai sadepuutarhan avulla, tai sitä voi viivyttää erilaisissa painanteissa ja altaissa. Vettä voi myös kerätä ja hyödyntää kastelussa. Parhaimmillaan hulevesiratkaisut voivat lisätä pihan viihtyisyyttä ja monimuotoisuutta.

Huleveden tulviminen kaduille ei ole erityisen poikkeava tilanne. Onkin tärkeää varautua siihen, että hulevesitulvia voi ajoittain olla. Ilmastonmuutos lisää rankkasateiden esiintymistä, eli hulevesiin varautuminen muuttuu yhä tärkeämmäksi. Taloyhtiön on siis tärkeää tietää vastuunsa, oman hulevesijärjestelmänsä tila ja mahdolliset kehitystarpeet.

On tärkeää, että tonteilla imeytetään ja viivytetään hulevettä. Jos hulevesi vain johdetaan nopeasti pois tonteilta ja kaduilta, se ei aiheuta haittaa syntypaikallaan, mutta voi aiheuttaa tulvimista muualla valuma-alueella. Siksi imeyttäminen ja viivyttäminen tonteilla mahdollisuuksien mukaan estää ongelmia myös toisaalla. Hulevettä ei saa johtaa toisen tontille eikä kadulle, eikä hulevedestä tai sen johtamisjärjestelyistä saa olla haittaa naapureille.

Hulevettä ei saa johtaa jätevesiviemäriin (Vesihuoltolaki 17d§). Mahdolliset virheelliset liitokset on poistettava mahdollisimman pian, viimeistään putkiremontin yhteydessä. Näin turvataan jätevedenpuhdistuksen toimintaa ja suojellaan lähivesistöjä. Jätevesiviemäriin johdetut hulevedet voivat nimittäin aiheuttaa rankkasateiden aikaan ylivuotoja, kun verkoston kapasiteetti ei riitä yhtäkkiseen suureen vesimäärään. Lisäksi kylmät ja laimeat hulevedet aiheuttavat haittaa jätevedenpuhdistukselle.

Huleveden viemäröintialueella sijaitsevan taloyhtiön on liityttävä hulevesiviemäriverkostoon, vaikka osa hulevedestä imeytettäisiin tontilla tai johdettaisiin esimerkiksi avo-ojaan. Kiinteistön omat hulevesiratkaisut on yleensä mitoitettu tavanomaisille sateille. Rankkasateiden aikana ne eivät välttämättä riitä hulevesien käsittelyyn, jolloin alueen hulevesiviemäriverkosto auttaa hulevesien poisjohtamisessa ja alueen kuivatuksessa.

Katso video huleveden oikeaoppisesta ohjaamisesta (1.43 min).

Uuden rakennuksen tontin kuivatus tulee suunnitella rakennussuunnittelun yhteydessä. Vesien hallinnan suunnitteluun tarvitaan asiantuntijaa. Suunnitteluun saa ohjeistusta oman kaupungin rakennusvalvonnasta.

Rakennusten tai piha-alueen remonttien yhteydessä kannattaa tarkistaa hulevesien johtamisjärjestelyt. Tarvittaessa järjestelyjä muutetaan niin, että hulevedet ohjautuvat hulevesiviemäriin tai talon läheisyydessä olevaan ojaan. Erityisen tärkeää on tehdä muutokset silloin, jos hulevesiä johdetaan lain vastaisesti jätevesiviemäriin.

Kiinteistön hulevesijärjestelmä on pidettävä kunnossa. Rännit ja sadevesikourut on hyvä pitää puhtaina ja ehjinä, sadevesikaivoista kannattaa puhdistaa hiekoitushiekka ja lehdet sekä pitää ojat avoimina ja roskattomina. Myös salaojien kunto on syytä tarkastaa silloin tällöin, etteivät ne pääse tukkeutumaan tai rikkoutumaan esimerkiksi puiden juurista.

Taloyhtiön vastuulla on varmistaa, että sen viemäröintijärjestelmät on toteutettu niin, että jos vesipinta nousee kadun tason yläpuolelle, vedet eivät valu kiinteistöön päin. Kiinteistölle on määritelty liitoskohtalausunnossa padotuskorkeus, jonka alapuolelle rakennetut tilat pitää suojata tulvimiselta. Jos viemäröintiä toteutetaan liitoskohtalausunnossa annetun korkotason alapuolelle, on tilojen suojaaminen taloyhtiön vastuulla.

Rankkasateella vesi voi nousta hyvin nopeasti ja yllättäen. Jos padotuskorkeuden alapuolisia tiloja ei ole suojattu asianmukaisesti, voi syntyä kellaritulva. Vahingot voivat olla suuret ja jäädä kokonaan kiinteistön vastuulle.

Vaikka pääsääntö on, ettei hulevesiä puhdisteta, poikkeuksena tästä ovat Helsingin kantakaupunki sekä muutama muu alue, kuten Munkkiniemi ja Herttoniemi. Näillä alueilla on käytössä sekaviemäröinti, eli hulevedet ja jätevedet johdetaan samaan viemäriin. Jäteveden mukana hulevesi kulkee puhdistettavaksi Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle. Sekaviemäröintialue on merkitty huleveden viemäröintialueen karttaan.
 
Sekaviemäröintialueella kiinteistö johtaa jäteveden ja huleveden erillisillä putkilla sekavesiviemärin liitoskohtaan. Ennen liitoskohtaa jätevesiviemäriputki ja hulevesiviemäriputki yhdistetään ja ne liittyvät yhtenä putkena HSY:n sekavesiviemäriin.
 
Kiinteistölle on määritelty liitoskohtalausunnossa padotuskorkeus, jonka alapuolelle rakennetut tilat on suojattava tulvimiselta. Jos viemäröintiä toteutetaan liitoskohtalausunnossa annetun korkotason alapuolelle, on tilojen suojaaminen taloyhtiön vastuulla. Helsingin kantakaupungin sekaviemäröidyllä alueella tämä tarkoittaa käytännössä maanpinnan alapuolisia tiloja, kuten kellareita. Myös laitteet (esimerkiksi pumppaamot) pitää mitoittaa niin, että ne kestävät vastapainetta eli tilannetta, jolloin viemäriverkosto on hetkellisesti niin täynnä, että se paineellistuu.

Katso HSY:n Youtube-kanavalta kellaritulvan syntymistä havainnollistava video.

Sekaviemäreistä pyritään pitkällä aikavälillä eroon. Niistä aiheutuu rannikkovesiä kuormittavia ylivuotoja, minkä lisäksi kylmät ja laimeat hulevedet heikentävät jäteveden puhdistustuloksia. Verkostojen eriyttäminen etenee vähitellen katusaneerauksien yhteydessä, mutta se tulee kokonaisuudessaan viemään kymmeniä vuosia.
 
Jos taloyhtiössä tehdään linjasaneeraus ennen sekaviemärin eriyttämistä, pitää tuleva eriyttäminen huomioida hulevesijärjestelmän ja jätevesijärjestelmän toteutuksessa. Eriyttämisen jälkeen erillinen hulevesiviemäri tulee olemaan korkeammalla kuin jätevesiviemäri. Siksi myös kiinteistön puolella hulevesiviemäri tulee suunnitella korkotasoltaan sellaiseksi, että eriyttäminen on mahdollista.
 
Viimeistään hulevesi- ja jätevesiverkostojen eriyttämisen yhteydessä taloyhtiön kannattaa tarkistaa mahdollisten padotuskorkeuden alapuolelle rakennettujen tilojen (kuten kellarien) tilanne ja laitteiden (esimerkiksi pumppaamojen) mitoituksen riittävyys. Lisäksi kannattaa selvittää, voisiko kiinteistöllä vähentää huleveden muodostumista esimerkiksi pinnoitevalintojen ja kasvillisuuden avulla.

Huleveden muodostumista voi ja kannattaa estää joko imeyttämällä hulevettä maaperään tai huolehtimalla, että tontilla on vettä haihduttavaa kasvillisuutta. Hyvin suunnitellulla pihalla hulevesi voi lisätä viihtyisyyttä ja tuoda pihaan kauneutta, vehreyttä sekä monimuotoisuutta. Hulevettä voi imeyttää, viivyttää ja haihduttaa esimerkiksi

Espoossa sijaitsevassa Marketanpuistossa on esillä erilaisia hulevesiratkaisuja pihoihin ja puutarhoihin. Tutustu Marketanpuiston hulevesiratkaisuihin videolta (1.37 min), voit katsoa myös puiston esitteen.

Voit katsoa videon hulevesien hyödyntämisestä puutarhassa (8.42 min).

Tutustu myös kaupunkien ohjeisiin: