Mihin pitää varautua ja miksi

Ilmastonmuutos ei ole enää etäinen tai tulevaisuudessa tapahtuva ilmiö, vaan sen vaikutukset näkyvät konkreettisesti jo nyt kaikkialla Suomessa. Viime vuosien aikana olemme kokeneet poikkeuksellisen pitkiä hellejaksoja, rankkasateita, lumettomia jouluja ja samanaikaisesti raskaita lumipyryjä ja liukkaita kelejä. Säätilat vaihtelevat nopeammin kuin ennen ja äkilliset sään käänteet koettelevat hyvinvointiamme, liikkumistamme ja asumistamme.

Ilmaston lämpeneminen näkyy monin tavoin: hellejaksot pitenevät ja voimistuvat, rankkasateet muuttuvat rajummiksi, talvien lumipeiteaika lyhenee ja lumi tulee entistä useammin vetenä, mikä lisää vesikuormitusta ja liukkautta.

Kasvihuonekaasujen pitkäikäisyys ilmakehässä, merten lämpövarasto ja ilmastojärjestelmän viiveet johtavat siihen, että ilmasto lämpenee, vaikka lopettaisimme päästöt tänään. Siksi on tärkeää ennakoida riskit ja varautua tuleviin muutoksiin, jotta niiden haitalliset vaikutukset jäisivät mahdollisimman pieniksi.

Sopeutuminen tarkoittaa käytännössä sitä, että tunnistamme muuttuvat olosuhteet ja teemme sellaisia arjen ratkaisuja, jotka ennaltaehkäisevät ja vähentävät haittoja.

Ilmastonmuutoksella on moninaisia vaikutuksia, jotka eivät rajoitu ainoastaan edellä esiteltyihin suoriin paikallisiin uhkiin, kuten tulvat, helteet ja kuivuus. Näille monimutkaisemmille, välillisille vaikutuksille on erilaisia jäsentelyjä, joista esittelemme tässä yleisimmät. On hyödyllistä hahmottaa, että ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ei ole kyse ainoastaan sateelta tai kuumuudelta suojautumisesta, vaan laajemmista yhteiskunnallisista muutoksista.

Ilmastonmuutoksen epäsuorat vaikutukset, jotka ilmenevät Suomessa, mutta joita aiheuttava varsinainen ilmiö on Suomen rajojen ulkopuolella. Näissä tilanteissa ilmastonmuutoksen vaikutukset yhdistyvät poliittisiin, taloudellisiin ja valtiorajat ylittäviin ilmiöihin. Esimerkkinä voi käyttää ilmastopakolaisuutta, luonnonkatastrofien aiheuttamia toimitushäiriöitä lääkkeisiin sekä eri puolilla maailmaa koettujen kuivuuksien ja Venäjän hyökkäyssodan yhteisvaikutuksesta syntyneitä ruokakriisejä.

Ilmastonmuutoksen hillinnästä tai siihen sopeutumisesta johtuvat ei-toivotut seuraukset. Esimerkiksi siirtymä fossiilisista polttoaineista tuuli- ja aurinkovoimaan pohjautuvaan energiajärjestelmään on aiheuttanut heilahtelua ja epävarmuutta toimitusvarmuuteen, ja sitä myötä ajoittain nostanut energian hintaa. Myös biopolttoaineiden kasvanut kysyntä on aiheuttanut häiriöitä ruuantuotannossa.

Ilmastonmuutoksella on sekä suoria että epäsuoria terveydellisiä vaikutuksia. Äärisäätilanteet, kuten lisääntyvä kuumuus ja auringonsäteily tuovat omat suorat riskinsä. Pitkittyneet hellejaksot ovat vaarallisia riskiryhmille, mutta rasittavat myös perusterveitä ihmisiä. Pimeyden lisääntyminen voi lisätä kaamosmasennuksen oireita ja vaikuttaa mielialaan ja työtehoon. Myös ilmastoahdistus vaikuttaa mielen hyvinvointiin. Lisääntyvä liukkaus lisää tapaturmariskiä. Ilmanlaatu voi heikentyä lämpenemisen, sateiden vähenemisen ja pidemmän siitepölykauden myötä. Hyönteislajien leviäminen pohjoiseen voi kasvattaa niiden levittämien tautien esiintyvyyttä. Esimerkiksi punkkien lisääntyminen ja leviäminen lisäävät suomalaisten riskiä sairastua borrelioosiin tai puutiaisaivokuumeeseen. Homevauriot rakennuksissa voivat lisääntyä ja aiheuttaa terveysvaikutuksia.

Ilmastonmuutos vaikuttaa ruuantuotantoon ja -saatavuuteen. Kuivuus ja äärimmäiset sääilmiöt vaikeuttavat maanviljelyä ja karjankasvatusta. Meriveden lämpeneminen ja happamoituminen muuttavat meriluontoa ja heikentävät kalakantoja. Ruuan hinta voi nousta ja joistain ruuista voi olla ajoittain pulaa. Esimerkiksi kahvin ja suklaan tuotanto voi romahtaa ilmastonmuutoksen myötä. Myös Euroopan sisällä kuivuudet yleistyvät ja esimerkiksi Etelä-Euroopasta tuotavien vihannesten saatavuus kärsii.

Ilmastonmuutos heikentää maailmantaloutta ja sitä myötä myös Suomen taloustilannetta. Suomalaiset yritykset voivat kärsiä taloudellisista tappioista tarvitsemiensa raaka-aineiden hintojen heilahtelun ja saatavuushäiriöiden vuoksi. Sään ääri-ilmiöt voivat aiheuttaa häiriöitä maksupalveluihin. Vakuutuksen saaminen sääriskeille alttiilla alueella voi kallistua. Asumisen kustannukset voivat nousta esimerkiksi viilentämiseen tarvittavan energian ja lisääntyneiden huoltokustannusten takia.

Ilmastonmuutos voi voimistaa yhteiskunnallista eriarvoistumista, kun eri ihmisryhmillä on erilainen kyky sopeutua sen vaikutuksiin. Ilmastopakolaisuus lisääntyy, kun ilmastonmuutoksen vaikutukset ajavat ihmisiä pois nykyisiltä asuinalueiltaan. Suurimpana syynä ovat vaaralliset lämpötilat yhdistettynä mahdollisesti heikentyvään ruoantuotantoon, nousevaan merenpintaan, sään ääri-ilmiöihin ja ympäristöön liittyviin konflikteihin. Historiallisesti tarkasteltuna muuttoliike on tapahtunut suurimmaksi osaksi maiden sisällä tai lähialueilla, mutta lämpenemisen edetessä yhä suurempi osa ilmastomuuttoliikkeestä voi kohdistua myös Suomeen. Sen on arveltu kuormittavan esimerkiksi terveydenhuoltoa ja muita peruspalveluita, mutta toisaalta Suomen on pidemmällä aikavälillä arveltu myös hyötyvän maahanmuuttajista.

Sopeutumistoimet voivat olla reaktiivisia tai proaktiivisia:

Kun sopeutumisen toimia tehdään ennakolta, se on yleisesti ottaen taloudellisesti kannattavampaa ja vähentää inhimillistä kärsimystä. Mitä reaktiivisemmin toimimme, sitä kalliimmaksi se tulee.

Sopeutumisen tavalla on merkittäviä vaikutuksia myös valtiontalouteen. Valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoiminnan osana tuotetusta KUITTI-raportista (Kustannusarviointi ilmastonmuutokseen liittyvästä toimimattomuudesta -raportti) käy ilmi, että ennakoiva sopeutuminen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin tarkoittaa Suomessa vuoteen 2070 mennessä noin 5–8 miljardia euroa vähemmän taloudellisia tappioita kuin jos sopeutuminen on reaktiivista.