Varaudu tulviin taloyhtiössäsi

Tulvimisen riskin on arvioitu kasvavan. Siksi on tärkeää, että varaudumme tulviin arvioimalla tulvariskimme, pienentämällä sitä ja suunnittelemalla tulvasuojautumisemme.  Ilmastonmuutos lisää rankkasateita, mikä kasvattaa hulevesitulvien todennäköisyyttä.

Pääkaupunkiseudulla tulvariski syntyy meren tai sisämaan vesistön pinnan noususta tai hulevesistä, joita muodostuu rankkasateiden ja joskus sulamisvesien aiheuttamana (tiiviisti rakennetulla alueella). Tulva on ongelma silloin, kun vesi nousee asuinalueille, teille ja muille ihmisen käyttämille alueille aiheuttaen siellä vahinkoja. Suomessa merkittäviksi tulvariskialueiksi on nimetty 18 aluetta, joista yksi on Helsingin ja Espoon rannikkoalue. Rannikon merivesitulvat kehittyvät yleensä nopeammin kuin sisämaiden vesistötulvat. Merenpinnan nousuun vaikuttavat tuuli, ilmanpaine ja veden virtaus Tanskan salmien läpi.

Hulevesitulvia syntyy erityisesti siellä, missä maanpinta ei ime vettä. Hulevesi määritelläänkin sade- ja sulamisvedeksi, joka virtaa maan pintaa, rakennusten kattoja ja muita pintoja pitkin. Rankkasateella sadevesiviemäreiden kapasiteetti voi ylittyä ja vesi tulvia kaduille ja kellareihin. Hulevesitulvat ovat paikallisia, syntyvät nopeasti ja kestävät yleensä vain lyhyen aikaa.

Talosi tulvariski riippuu pääosin kahdesta asiasta:

Rannikolla ja vesistöjen lähellä olevat talot saattavat sijaita tulvariskialueella. Alla olevissa kuvissa näet, että esimerkiksi Espoossa Leppävaaran alueella ja Helsingissä Kyläsaaren, Viikin, Marjaniemen ja Vuosaaren alueilla tulvariski on korostunut. Vantaalla sama tilanne on Seutulan alueella, Vantaan- ja Keravanjoen varsilla, ja Kauniaisissa Pitkäjärven rannoilla. Varsinaisten vesistöjen lisäksi myös esimerkiksi ojat voivat tulvia. Voit tarkistaa oman alueesi tulvariskin Tulvakeskuksen ylläpitämästä karttapalvelusta vesi.fi-verkkosivustolta: https://www.vesi.fi/karttapalvelu/

Päällystetyn pinnan määrä asuinalueella kertoo siitä, onko vedellä paikkaa minne mennä, jos rankkasade iskee. Tiiviisti rakennetulla alueella, esimerkiksi kaupunkien keskustoissa, rankkasateet aiheuttavat helposti lyhytkestoisia hulevesitulvia. Alla oleva kuva havainnollistaa pääkaupunkiseudun alueita, joilla on paljon rakennuksia, teitä ja muuta läpäisemätöntä pintaa. Omaa pihaa kannattaa arvioida tarkalla silmällä – voisimmeko lisätä tehokkaasti vettä imeviä puita, kasvillisuutta, viherkaton tai -painanteen? Kaikki vettä imevä pinta auttaa kokonaisuudessa!

“Hulevesien käsittelyyn on useita vaihtoehtoja, joten joka pihaan löytyy sopiva ratkaisu. Hulevesien käsittelyssä kannattaa suosia luonnonmukaisia käsittelymenetelmiä, jotka parantavat hulevesien laatua ja tasaavat pihan kosteusolosuhteita.”

Espoon kaupunki: Hulevesien käsittely kiinteistöllä

Tulviin kannattaa varautua pienentämällä niiden riskiä ja suunnittelemalla ennakkoon, miten tulvatuhoilta suojaudutaan, jos tulva kuitenkin iskee. Tulvariski pienenee, jos hulevesien hallinta kiinteistöllä on mietitty ja toteutettu hyvin ja jos pihalla on paljon vettä imeyttävää ja viivyttävää pinta-alaa. Tulvasuojautumiseen taas liittyy selkeä ennakkosuunnittelu ja esimerkiksi pumppujen hankinta.

Taloyhtiö vastaa kiinteistöllä muodostuvien hulevesien hallinnasta – mutta mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Hulevesijärjestelmään kuuluu kaikki mitä pitkin hulevedet virtaavat, eli mm. rännit, sadevesikourut ja -kaivot, ojat ja salaojat. Kaikkien näiden osien kunnossapito on hyvin tärkeää, jotteivat esimerkiksi tukokset johda tulvimiseen. Hulevesien hallinnassa tulee huomioida myös pihan kaadot, ettei vesi jää seisomaan rakennusten seinämiin. Taloyhtiön tulee liittyä HSY:n hulevesiviemäriin, jos kiinteistö sijaitsee huleveden viemäröintialueella. Myös kaikki padotuskorkeuden alapuolella olevat viemäröidyt tilat tulee suojata. Lue tästä lisää verkkokurssistamme.

“Tehtäessä muutoksia pihamaalla on mahdollisuuksien mukaan vähennettävä alueiden vettä läpäisemätöntä pinta-alaa ja lisättävä kasvillisuutta. Ne hulevedet ja perustusten kuivatusvedet, joita ei imeytetä tontilla, on johdettava viivyttämällä kiinteistöjen yhteiseen hulevesijärjestelmään, tai jos tämä ei ole mahdollista, yleiseen hulevesijärjestelmään.”

Helsingin kaupungin rakennusjärjestys

Hulevettä ei hallita vain ränneillä ja kaivoilla, vaan erinomainen tapa pienentää tulvimisriskiä on lisätä pihalla sellaisia pintoja, jotka imevät vettä tai joihin vesi voi turvallisesti kerääntyä. Nämä ratkaisut lisäävät usein myös pihan viihtyisyyttä ja sitä myötä asukkaiden tyytyväisyyttä. Erilaisia ratkaisuja ovat esimerkiksi kasvillisuuden lisääminen, viherpainanteet, sadepuutarhat ja kosteikot, viherkatot ja -seinät sekä viivytys- ja imeytysaltaat. Asfaltti ja tiivis kivetys kannattaa vaihtaa sellaisiin pintamateriaaleihin, joista vesi pääsee imeytymään läpi tai esimerkiksi harvan kivetyksen raoista.

“Hulevesien hallinnan edistämiseksi tulee suosia vettä hyvin läpäiseviä pintamateriaaleja. Rakennukset ja tontin käyttö on suunniteltava siten, että paikan kasvillisuus, pinnanmuodot sekä erityiset luonnon- ja kulttuuriarvot säilyvät.”

Vantaan kaupungin rakennusjärjestys

Tulvan uhatessa on arvokasta, jos on mietitty ja suunniteltu etukäteen, miten asukkaat, rakennukset ja omaisuus suojataan: mitkä ovat kriittisimmät kohdat, joista vesi voi päästä rakennukseen, mitkä sähkölaitteet ovat tulvavaarassa, mihin arvokas omaisuus voidaan tarvittaessa siirtää suojaan. Tulvariskialueilla sijaitsevia taloyhtiöitä suositellaan laatimaan tulvasuunnitelma, jonka pohjana voi käyttää tätä tulvasuunnitelmapohjaa. Tulvasuojaukseen sopivia varusteita ovat esimerkiksi hiekkasäkit tulvavallin rakentamiseen, rakennusmuovi ja pumppu veden pumppaamiseen esimerkiksi kellarista. Käytännönläheistä lisätietoa löydät vesi.fi-sivuilta Tulviin varautuminen ja Kodin suojaaminen tulvalta.

Tarkempia alueellisia tietoja löydät pääkaupunkiseudun kaupunkien omista ohjeista: