Rakennuksen lämpöindeksi

Tässä kappaleessa käymme läpi rakennuksen lämpöindeksin määrittämistä, kun tarkastellaan kaukolämpöön kytkettyä rakennusta.

Lämpöindeksi kertoo, kuinka paljon energiaa rakennuksessa käytetään energiaa tilojen ja käyttöveden lämmittämiseen vuosittain. Indeksin avulla voidaan vertailla samanikäisten ja -tyyppisten rakennusten energiatehokkuutta.

Rakennuksen lämpöindeksi (kWh/m3/vuosi)

Hyväksy markkinointi- ja tilastointievästeet nähdäksesi kaavion.

Lämpöindeksin laskeminen

Lämpöindeksin (kWh/m3/vuosi) laskemiseen tarvitset seuraavat lähtötiedot:

  • Kaukolämmön kulutus (kWh tai MWh vuodessa), tiedon saat toimintakertomuksesta, isännöitsijältä tai energiayhtiön sähköisistä palveluista
  • Kylmän käyttöveden kulutus (m3 vuodessa), tiedon saat toimintakertomuksesta, isännöitsijältä tai HSY:ltä (pääkaupunkiseudun taloyhtiöt)
  • Kiinteistön rakennustilavuus (m3), tiedon saat toimintakertomuksesta tai isännöitsijältä
  • Tarkasteluvuoden lämmitystarveluku ja 1991-2020 keskimääräinen lämmitystarveluku Ilmatieteenlaitoksen sivuilta
    • Esimerkiksi vuonna 2020 Helsingin lämmitystarveluku oli 2906 ja keskimääräinen lämmitystarveluku 3878 (päivitetty 11.7.2023)
  • Rakennusvuosi

Esimerkkilasku:

      1. Kaukolämmön kulutus
        Taloyhtiön toimintakertomuksen mukaan 200,0 MWh eli 200 000 kWh (vuonna 2020)
      2. Lämpimän käyttöveden määrä, joka on noin 40 prosenttia kokonaiskulutuksesta
        Toimintakertomuksen mukaan käyttöveden kulutus on 2000 m3 (vuonna 2020), jolloin lämpimän käyttöveden määrä on
        2000 m3 * 40 % = 800 m3
      3. Lämpimän käyttöveden energiankulutus määritetään siten, että yhden kuution lämmittämiseen tarvittava energiamäärä on noin 58 kWh lämmitysenergiaa (lähde: Motiva)
        = 800 m3 x 58 kWh/m3
        = 46 400 kWh
      4. Normeerattu kaukolämmönkulutus määritetään lämmitystarvelukujen avulla. Koska tarkasteluvuosi on 2020 ja rakennus sijaitsee Helsingissä, on tarkasteluvuoden lämmitystarveluku 2906 ja keskimääräinen lämmitystarveluku 3878 (Ilmatieteenlaitos). Normeerauksen tehtävä on muuttaa rakennuksen lämmitystarve tarkasteluvuonna vertailukelpoiseksi muiden vuosien kanssa.Laskenta tehdään seuraavalla kaavalla:
        ([keskim. vuoden lämmitystarveluku] / [tarkasteluvuoden lämmitystarveluku]) x ([kaukolämmön kulutus] – [lämpimän veden energiankulutus]) + [lämpimän veden energiankulutus]= (3878/2906) x (200 000 kWh – 46 400 kWh) + 46 400 kWh = 251 376 kWh
      5. Lämpöindeksi saadaan, kun normeerattu lämmönkulutus jaetaan kiinteistön rakennustilavuudella
        214 097 kWh/4500 m3 = 55,86 kWh/m3
        Eli lämpöindeksi on pyöristettynä 56 kWh/m3 vuodessa
      6. Vertaa tulosta etenkin samanikäisten ja -tyyppisten taloyhtiöiden lämpöindekseihin. Miltä teidän lämpöindeksinne vaikuttaa suhteessa muihin? Pohdi, mikä voisi vaikuttaa eroon.