Miten saamme asukkaat lajittelemaan?
Lajitteluintoon vaikuttavat lajittelun mahdollistavat olosuhteet ja välineet, asukkaiden tiedot ja taidot, sekä motivaatio.
Lajittelun mahdollistavat olosuhteet
- Onhan jätepiste toimiva, siisti ja valoisa, jossa on turvallista ja miellyttävää asioida? Voisimmeko parantaa valaistusta? Maalata seinät vaaleiksi?
- Ovatko jäteastiat selkeästi merkityt ja helppokäyttöiset? Olisiko mahdollista pitää jätetilassa jakkaraa roskia vieviä lapsia varten?
- Voisiko asukkaille jakaa biojätepusseja jätepisteellä?
- Pienissä kodeissa lajittelu on monista hankalaa. Voisiko asukkaita auttaa tekemällä yhteistilauksia kodin jäteastiaratkaisuista?
Tiedot ja taidot
- Onko asukkaille jaettu tai tarjottu otettavaksi lajitteluohjeita?
- Voisiko jätepiste olla myös kierrätysinfopiste, jonka seinällä olisi lajitteluun kannustavaa tietoa? Ilmoitustaulu ja esiteteline?
- Tilaisimmeko taloyhtiön asukastapahtumaan lajitteluneuvontaa HSY:ltä? Voisiko yhtiö- tai muun vastaavan kokouksen yhteydessä olla tiivis lajitteluinfo, jotta mukaan tulisi enemmän asukkaita, niitäkin, joita lajittelu ei kovin paljon kiinnosta? Voisiko lajitteluneuvonta olla osa pihatalkoopäivää?
- Voisiko lajittelutieto olla olennainen osa taloyhtiön omia taloyhtiösivuja ja muita viestintäkanavia?
- Löytyisikö asukkaiden joukosta yksi tai useampi vapaaehtoinen kierrätyslähettiläs, jotka haluaisivat isännöitsijän ja taloyhtiön hallituksen tukemana neuvoa naapureitaan lajittelussa?
Motivaatio
Motivaatiolla tarkoitetaan henkilön halua ja kykyä toimia jonkin asian eteen. Eri ihmisiä motivoivat erilaiset asiat. Toiset tekevät asioita, koska niin kuuluu tehdä, toiset motivoituvat ympäristön suojelemisesta ja monia kiinnostanee, miten jätehuollon kustannuksissa voi säästää.
Isännöitsijän keinot vaikuttaa asukkaiden lajittelumotivaatioon on rajallinen, mutta vaikuttamisen työkalupakkiin kuuluu ymmärrys siihen, miksi jätteitä lajitellaan.
Lainsäädäntö ja määräykset
- Jätelainsäädäntö velvoittaa meitä lajittelemaan. Valtakunnallinen tavoite on saada 60 % yhdyskuntajätteestä kierrätettyä vuoteen 2030 mennessä.
- Suomi joutuu maksamaan kymmeniä miljoonia siitä, että emme yllä EU:n kierrätystavoitteisiin.
Kustannukset
- Sekajäte on kallein jäte. Esimerkiksi oikein lajitelluista pakkausjätteistä taloyhtiö maksaa selvästi vähemmän kuin sekajätteestä. Oikein lajiteltu keräyspaperi noudetaan asuinkiinteistöltä maksutta.
Raaka-aineet ja huoltovarmuus
- Kierrätetty jäte on kotimainen/eurooppalainen raaka-aine. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa Euroopan täytyy pitää kiinni erityisesti kriittisistä raaka-aineista ja vähentää riippuvuutta esimerkiksi Kiinasta (mm. kriittiset maametallit) ja Venäjästä (mm. typpilannoitteet).
- Vain lajitellusta biojätteestä saadaan sekä uusiutuvaa energiaa että ravinteet (mm. fosfori ja typpi) talteen. Jos biojätettä ei lajitella, ravinteet, humus ja maanparannusvaikutukset menetetään. Mädätys on polttoa tehokkaampi tapa hyödyntää biojätteen sisältämä energia.
Ympäristö ja terveys
Nykyisellä kulutustasolla tarvittaisiin 1,6 maapalloa kattamaan globaali luonnonvarojen tarve kestävästi. Kierrättämällä säästyy neitseellisiä luonnonvaroja ja energiaa.
- Sanomalehden vuosikerran kierrättäminen säästää yhden puun.
- Lasin valmistus kierrätyslasista kuluttaa noin 30 % vähemmän energiaa kuin sen valmistus neitseellisistä raaka-aineista.
- Kierrätysalumiinin käyttö uusioalumiinin valmistuksessa säästää energiaa 95 %.
- Lajittelemalla vaaralliset jätteet saamme haitalliset aineet turvallisesti pois kierrosta.
Motivoisiko tieto siitä, mitä jätteelle tapahtuu?
- Biojätteestä tuotetaan biokaasua, luomulannoitetta ja kompostimultaa HSY:n biojätteen käsittelylaitoksella.
- Kartongista valmistetaan Suomessa hylsyrullia, aaltopahvia ja uusia pakkauksia.
- Muovipakkaukset käsitellään lajittelulaitoksissa Suomessa tai Ruotsissa. Mekaanisessa kierrätyksessä syntyy muovirakeita, jotka ovat uusioraaka-ainetta kestomuovituotteille (esimerkiksi kukkaruukut, tiski- ja wc-harjat, aidantolpat) sekä kalvomuoveille (esimerkiksi muovikassit, jätesäkit). Osa muoveista kierrätetään kemiallisesti.
- Lasipakkauksista syntyy Suomessa ja Virossa raaka-ainetta uusiin pulloihin ja purkkeihin, sekä eristemateriaalia kuten vaahtolasia ja lasivillaa.
- Metalli lajitellaan, sulatetaan ja käytetään metalliteollisuudessa.
- Paperista tehdään uutta sanomalehti- ja luettelopaperia, sekä pehmopaperia paperitehtaissa Suomessa ja Euroopassa.
- Sekajätteestä tuotetaan kaukolämpöä ja sähköä Vantaan Energian jätevoimalassa. Syntyvä kuona käsitellään HSY:n ekoteollisuuskeskuksessa.