/ Uutinen
Energiaremonttia suunniteltaessa on syytä tietää lähtötilanne ja mitä tavoitellaan. Pitää tuntea rakennuksen nykyinen kuntotaso.
Kiinteistöön suunnitellut kunnossapidolliset toimet ja remontit löydät kiinteistön pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelmasta ja kuntoarviosta, rakennuksen energiatehokkuustilan puolestaan energiatodistuksesta. Jos ammattilaisen tekemiä suunnitelmia ei vielä ole, niiden teettäminen on paras tapa muodostaa kokonaiskuva kiinteistön korjaustarpeista. Nämä selvitykset ovat työkaluja siihen, mitä juuri sinun rakennuksessasi kannattaa lähteä korjaamaan.
Jos nykyistä kuntotasoa ei selvitetä ennen energiaremonttia, uudet järjestelmät voivat tulla ali- tai ylimitoitetuiksi. Silloin esimerkiksi uuden lämmitysjärjestelmän teho ei riitä lämmittämään rakennusta ja asunnot jäävät talvella viileiksi. Näiden virheiden korjaamisesta koituu turhia kustannuksia ja vaivaa. Onkin järkevää panostaa hyvään suunnitteluun, jolla ehkäistään mahdollisia virheitä.
Kiinteistön tulevat korjaustarpeet voidaan selvittää kuntoarviolla. Kuntoarviossa tarkastellaan kiinteistön tilojen (eli asuntojen ja yleisten tilojen), rakenteiden, taloteknisten järjestelmien sekä ulkoalueiden nykytilaa ja korjaustarpeita. Kuntoarvio antaa pohjan kiinteistön pitkän tähtäimen suunnitelman PTS laatimiselle. PTS liitetään yleensä osaksi kuntoarviota.
Taloyhtiön energiakartoitus on ulkoisen asiantuntijan (konsultti) laatima selvitys siitä, millä toimenpiteillä voidaan säästää energiaa kustannustehokkaasti. Energiakartoituksen sisältö vaihtelee konsultilta pyydetyn tilauksen mukaisesti. Hyvässä kartoituksessa arvioidaan rakennuksen nykytila lähtötiedoilla, jota täydennetään kohdekäynnillä ja mittauksilla. Lopputuloksena kartoitus voi antaa kokonaisvaltaisen arvion kannattavista energiansäästökeinoista, eri toimenpiteiden vaikutuksista ja takaisinmaksuajoista sekä päästövaikutuksista. Kartoitus arvioi myös sen, onko hankkeeseen mahdollista saada taloudellisia avustuksia.
Energiakartoitus on kannattavaa yhdistää kuntoarvion teettämiseen, ja muodostaa näiden raporttien pohjalta PTS.
- Ennen hankkimista tarvitaan joko yhtiökokouksen valtuutus hallitukselle hankkia kartoitus tai hallituksen päätös hankkia kartoitus. Hallitus voi tehdä päätöksen, jos kustannus on hallituksen päätösvallan rajoissa.
- Valmistelkaa energiakartoituksen tarjouspyyntö.
- Kannattaa selvittää erilaisia energiatehokkuusmahdollisuuksia ja lämmitysjärjestelmiä laajasti. Näin saa parhaimmat tiedon, mitkä toimenpiteet ovat kannattavimmat juuri teidän taloyhtiöllenne.
- Vertailkaa tarjouksia.
- Päättäkää kartoituksen toteuttaja ja kerätkää lähtötiedot.
- Konsultti esittelee kartoituksen tulokset hallitukselle.
- Hallitus viestii tuloksista osakkaille.
- Arvioikaa ratkaisujen toteutuskelpoisuutta ja päivittäkää remontin tavoitteet kartoituksen pohjalta.
Kiinteistön pitkän tähtäimen suunnitelma (PTS) on ehdotus sekä työkalu kiinteistön suunnitelmalliseen kunnossapitoon. Kansankielellä sanottuna PTS kertoo milloin ja miten kiinteistön ylläpitoa ja korjauksia tulisi toteuttaa, sekä ennusteen näistä toimenpiteistä aiheutuville kustannuksille.
PTS:ssa listataan tulevat ylläpidolliset toimet, tarvittavat kuntotutkimukset, suunnitelmat korjaamiselle ja toteutettavat remontit vuoden tarkkuudella. Suunnitelma laaditaan yleensä vähintään kymmeneksi vuodeksi.
Energiatehokkuuden parantaminen on kannattavaa yhdistää PTS:n valmisteluun ja päivittämiseen. Näin tulevat energiatehokkuustoimet voidaan yhteensovittaa muiden korjaustöiden kanssa. Esimerkiksi aurinkopaneelien asennus kannattaa tehdä samassa yhteydessä kattoremontin kanssa. Urakoiden yhteensovittamisella voidaan säästää rahaa ja aikaa, kun kaksi erillistä remonttia toteutetaan yhtenä urakkana.
PTS on nimensä mukaisesti suunnitelma ja siinä listatut ehdotukset tarvitsevat erillisen päätöksen yhtiökokoukselta. Asiantuntijan laatimana PTS varmistaa, että suunnitelman noudattaminen on kiinteistön kunnon, ja sen myötä kustannusten, kannalta paras tapa ja aika toteuttaa korjaukset.
Huomaa, että PTS ei ole sama kuin kunnossapitotarveselvitys KPTS, joka on pakko laatia asunto-osakeyhtiölain edellyttämänä.
Rakennukselle laaditaan energiatodistus, kun haetaan rakennuslupaa uudelle talolle tai ollaan joko myymässä tai vuokraamassa vanhaa kiinteistöä tai asunto-osaketta. Todistuksen tarkoitus on antaa rakennuksen energiankulutuksesta tietoa, kun sitä halutaan verrata muihin vastaaviin kohteisiin. Energiatodistuksessa ilmoitetaan rakennuksen ominaisuuksiin perustuva energiankulutus ja energiatehokkuusluokka.
Energiatodistuksen tulkinta
Todistuksessa ilmoitettava energiatehokkuusluokka perustuu laskennalliseen energiankulutukseen ja ilmoitetaan kirjaimella A-G. Laskennallista energiankulutusta ei ole varmistettu mittauksilla kyseisessä rakennuksessa, vaan se perustuu käytettyjen rakennusosien tuotetietojen mukaiseen laskelmaan. Tyypillisesti energiatehokkuusluokka on sitä parempi, mitä uudempi rakennus on tai jos kohteeseen on tehty energiatehokkuutta parantava korjaus.
Energiatodistuksesta näet rakennuksessa käytettävät energiamuodot sekä niiden energiankulutuksen. Kulutustiedot ilmoitetaan toteumaperusteisesti, eli mittaustietoon perustuen, jos se on saatavilla. Uusissa kohteissa, joissa rakennus ei ole vielä ollut asumiskäytössä, ilmoitettu luku on laskennallinen.
Lisäksi energiatodistuksessa listataan suositukset energiatehokkuutta parantaviksi toimenpiteiksi. Suositukset perustuvat aina niihin tarpeisiin, joita juuri tässä rakennuksessa tulisi tehdä. Suositukset kannattaa pitää mukana rakennuksen korjaussuunnitelmaa laatiessa ja päivittäessä.
Seuraamalla säännöllisesti kulutusta voit tarkastella rakennuksen ja sen järjestelmien nykytilaa, tunnistaa vikoja ja korjaustarpeita sekä arvioida tehtyjen energiatehokkuustoimien vaikutusta. Tärkeimmät kulutuksen seuraamisen kohteet ovat veden-, (kiinteistö)sähkön- ja lämmityksen energiankulutus.
Kulutuksen seuraamisen aikajaksojen pituutta muuttamalla voit tehdä erilaisia havaintoja. Tuntiseurannalla voit tunnistaa kulutushuiput, niiden syyt ja kehittää ratkaisuja huippujen pienentämiseen. Pidemmän aikavälin seuranta kuukausi- ja vuositasolla antaa kuvan energiankulutuksen kokonaistasosta ja sen kehittymisestä. Tästä tilastosta voit tunnistaa niin tavoitellut säästöt kulutuksessa kuin epätoivotutkin muutokset, kuten viallisten laitteiden aiheuttamat energiasyöpöt.
Kulutustiedon löydät laskutiedoista, energiayhtiön sähköisistä palveluista sekä suoraan mittaritiedoista. Taloyhtiöstä ja energian myyjästä riippuen tämän tiedon saatavuus voi vaihdella.
Vinkit:
- Ota energiankulutuksen seuraaminen osaksi taloyhtiön hallituksen asialistaa. Säännöllinen energiatehokkuuskeskustelu madaltaa kynnystä keskustella energiaremontin tarpeesta.
- Havainnollista, mitkä vaikutukset energiankulutuksella on yhtiövastikkeeseen ja miten eri energiatehokkuustoimet vaikuttavat siihen.
Taloyhtiön hallitus voi laatia kyselyn osakkaille, jolla selvitetään osakkaiden kiinnostusta energiatehokkuuden parantamiseen. Kyselyn tarkoituksena on ohjata ja kannustaa osakkaita pohtimaan energiatehokkuustoimia, auttaa ymmärtämään remontin tuomia hyötyjä ja avata keskustelua jo ennen päätöksentekoa. Kyselyille löytyy ohjeita ja mallipohjia, joiden hyödyntäminen helpottaa kyselyn laadintaa.