Säännöllisellä nuohouksella säästät energiaa 

Nuohous on tärkeä osa kiinteistön paloturvallisuutta, mutta kuinka usein nuohous on suoritettava? Omakotitalon savuhormit ja tulisijat pitää nuohota vuoden välein, tai kolmen vuoden välein, jos pientalo on vapaa-ajankäytössä. Moni omakotitalon omistaja kuitenkin laistaa velvollisuudesta tai huolehtii siitä epäsäännöllisesti. Tällä on vaikutusta savuhormin ja tulisijan kuntoon sekä energiatehokkuuteen. 

Valtaosa puutulisijojen käyttäjistä ymmärtää nykyään hyvin, että kuiva ja puhdas puu sekä oikeat polttotekniikat vaikuttavat merkittävästi polton puhtauteen ja energiatehokkuuteen. Harvempi tulisijan käyttäjä kuitenkaan ymmärtää, että tulisijan ja savuhormin nuohouksella on myös suuri merkitys polton puhtaudelle ja energiatehokkuudelle. Lisäksi säännöllinen nuohous lisää paloturvallisuutta ja hormin käyttöikää. 

Puun poltosta syntyvät savukaasut sisältävät nokea, karstaa ja muita hiukkasia. Nokea syntyy siis aina, kun tulisijaa käytetään. Hyvällä poltolla nokea syntyy huomattavasti vähemmän kuin huonolla poltolla, mutta savuhormin ja tulisijan nokeentuminen on väistämätön ilmiö. Pikkuhiljaa noki kerrostuu tulisijan seinämille ja hormin pinnalle.  

Tulisijan seinämille kerrostuva noki on ongelma etenkin varaavan takan savukanavissa, jossa se toimii eristeenä ja heikentää lämmön siirtymistä takan lämpöä varaaviin kerroksiin. Nuohoamaton tai huonosti nuohottu tulisija ei ole siis niin energiatehokas kuin säännöllisesti ja hyvin nuohottu tulisija. Lisäksi savukanavien nokeentuminen voi vähentää tulisijan läpi virtaavan ilman määrää. Tällöin tulisija ei enää toimi suunnitellulla tavalla, mikä heikentää polton laatua ja poltosta saatavaa hyötyä. 

Savuhormiin kertyvä noki vaikuttaa etenkin tulisijan ilmankiertoon. Pahimmillaan noki voi heikentää ilman ja savukaasujen kulkeutumista hormin läpi siten, että poltto on kituliasta. Tällöin poltto ei ole puhdasta eikä energiatehokasta. Hormiin kertyvä noki on myös paloriski, joka voi aiheuttaa ns. nokipalon. Tämä saattaa pahimmillaan vaurioittaa hormia. On myös hyvä huomata, että jos hormin päällä ei ole ns. piippuhattua ja sinne pääsee kosteutta, voi märkä noki rapauttaa etenkin tiilimuurattua hormia. Hormiin kertyvä ylimääräinen noki voi myös aiheuttaa hajuhaittoja, jos huonetiloihin tulee korvausilmaa savuhormin kautta. 

Kun tilaat nuohouksen, ota huomioon, että lämmityskauden alku syksyllä ei ole aina välttämättä paras aika järjestää nuohousta, koska nuohoojien kalenterit voivat olla silloin varattuna hyvin pitkäksi aikaa. Monesti loppukevät tai kesä voi olla parempi ajankohta, koska nuohoojilla on eniten vapaita aikoja tarjolla. Kun hoidat nuohouksen hyvissä ajoin, voit olla varma, että lämmityskauden alussa tulisija ja savuhormi ovat heti valmiina käyttöön, puhtaina ja energiatehokkaina. 

Omakotitalon nuohous on paitsi lain velvoite, myös tärkeä osa kodin turvallisuutta. Hormeihin ja tulisijoihin kertyy nokea ja palamisjätettä, jotka voivat aiheuttaa nokipalon riskin. Säännöllinen nuohous ehkäisee tehokkaasti tulipaloja ja parantaa tulisijan energiatehokkuutta.

Nuohouslaki eli nuohousta koskeva sääntely perustuu Suomessa pelastuslakiin, jonka mukaan rakennuksen omistajalla tai haltijalla on velvollisuus huolehtia tulisijojen ja savuhormien säännöllisestä nuohouksesta. Vuoden 2019 lakiuudistuksessa vastuu nuohouksen järjestämisestä siirtyi kunnilta rakennuksen omistajalle tai haltijalle. Omistajan/haltijan vastuulla on myös varmistaa, että tikkaat, kattokulkutiet ja muut turvavarusteet ovat kunnossa, jotta nuohooja voi työskennellä turvallisesti.

Suomessa nuohoukselle on määritelty vähimmäisväli, joka perustuu pelastuslakiin ja alueellisiin määräyksiin.