Miksi energiaremontti?

/ Uutinen

Energiaremontin tarkoituksena on vähentää rakennuksen energiankulutusta ja sitä kautta pienentää asumisen kustannuksia. Samalla vähennetään asumisen hiilidioksidipäästöjä ja vaikutuksia ilmastonmuutokseen. Usein energiaremontti parantaa myös asumisolosuhteita. Energiaremontin positiivisia vaikutuksia:

  • Asumiskustannukset pienenevät
  • Riski asumiskustannusten (jyrkkään) nousuun pienenee, kun ostoenergian määrä pienenee
  • Asumisolosuhteet paranevat
  • Asumisen hiilidioksidipäästöt pienenevät

Mitä tehdään?

Energiatehokkuuteen vaikuttavia rakennuksen ominaisuuksia ovat rakenteiden (seinät, yläpohja eli katto, alapohja eli lattia ja ikkunat ja ovet) eristävyys sekä taloteknisten järjestelmien energiatehokkuus

  • huoneiden ja veden lämmitys,
  • ilmanvaihto ja
  • muut sähköiset järjestelmät.

Rakennuksen eristävyyden parantaminen on ilmavuotojen vähentämistä ja ulkovaipan, eli seinien, lattian ja katon, eristämistä. Tämä pienentää rakenteiden lämmönjohtavuutta. Lämmönjohtavuus tarkoittaa seinärakenteen kykyä ehkäistä lämmön liikkumista rakenteen läpi. Tiivistäminen vähentää lämpimän ja kylmän ilman kulkeutumista asuntoon ja vetoisuutta.

Energiatehokas rakennus vähentää lämmityksen ja viilennyksen tarvetta

Hyvin eristetyt rakenteet turvaavat sen, että talvella asunto ei viilene tai kesällä kuumene hallitsemattomasti. Näin asunnon osien lämpötilaa pystytään hallitsemaan paremmin ja säilyttämään asuminen miellyttävänä ja terveellisenä. Parantamalla eristystä voidaan vähentää energian tarvetta, jota asunnon lämmittämiseen ja jäähdyttämiseen kuluu.

Lämmitysjärjestelmien uusiminen on yleistynyt öljyn ja muiden fossiilisten polttoaineiden hinnan noustua ja koska fossiilisten polttoaineiden käytöstä on päätetty luopua. Erilaiset lämpöpumput, kuten maalämpö tai vesi-ilmalämpöpumppu, tuottavat lämmitykseen tarvittavan energian lähiympäristöstä, mikä vähentää ostettavan energian tarvetta. Lämpöpumput käyttävät uusiutuvia energianlähteitä, jolloin lämmityksestä aiheutuvat päästöt pienenevät. Myös muiden taloteknisten järjestelmien uusimisella tai korjaamisella voidaan vaikuttaa merkittävästi rakennuksen energiankulutukseen.

Energiatehokkuus osaksi kaikkea korjaamista

Rakennuksen energiatehokkuus on monen tekijän summa, ja siksi sen parantaminen kannattaa ottaa osaksi kaikkea korjaamista. Tämä edellyttää, että kukin tuleva korjaustoimenpide tarkastellaan energianäkökulmasta:

  • Miten korjattavaksi suunniteltu rakennusosa vaikuttaa energiatehokkuuteen?
  • Parantaako suunniteltu korjaustoimenpide energiatehokkuutta?
  • Millä keinoilla suunniteltua korjausurakkaa voitaisiin täydentää, jotta energiatehokkuus paranisi?
  • Miten kannattavia eri vaihtoehdot ovat toteuttaa?

Energiatehokkuuden parantaminen osana muita, joka tapauksessa toteutettavia, korjaushankkeita on sekä ajallisesti että taloudellisesti kannattavaa. Koska korjaaminen edellyttää aina rakennusosien avaamista tai taloteknisten järjestelmien käyttökatkoksia, energiatehokkuuden parannusten yhdistäminen muihin urakoihin vähentää purkamisen tarvetta ja vähentää aikaa, jota korjaamiseen kokonaisuudessaan käytetään. Yhdistetyt urakat nostavat yksittäisen remontin hintaa, mutta ovat taloudellisesti kannattavampia sekä taloyhtiöille että urakoitsijalle kuin se, että urakat toteutettaisiin erikseen.

Hyvä remontti

  • Korjataan sitä, missä on vikaa tai mikä ei vastaa nykypäivän tarpeita.
  • Parantaa asumismukavuutta, ympäristöystävällisyyttä
  • Jakaa remontin hyödyt sekä kustannukset tasaisesti kaikille remontista hyötyville osapuolille, eli nykyisille ja tuleville asukkaille ja osakkaille. Tasainen jako edellyttää hyvää suunnittelua oikea-aikaisesta korjaamisesta ja rahoituksen toteuttamisesta.
  • Toteutetaan kiinteistön PTS:n mukaisesti eikä vasta silloin, kun ongelmia ilmenee
  • Dokumentoidaan niin, että jälkikäteen tiedetään mitä, milloin ja miten remontti on tehty. Tästä on hyötyä esimerkiksi, jos kiinteistöstä halutaan saada tietoa uuden korjauksen yhteydessä
Siirry takaisin sivun alkuun