Kaupunkien keinot helpottaa kuumuuden vaikutuksia

Viimeksi kuluneiden 60 vuoden aikana keskilämpötilat ovat nousseet kaikkina vuodenaikoina. Kuumempi kesäaika tuo mukanaan voimakkaampia helteitä, rankkasateita ja kuivuusjaksoja. Helleaallot ovat voimistuneet, ja muuttuva ilmasto sekä tiivis kaupunkirakenne voimistavat kesien kuumarasitusta. Onkin arvioitu, että ilmastonmuutoksen myötä ankaran kuumarasituksen määrä kesäisin lisääntyy seuraavina vuosikymmeninä. Tämän lisäksi ennustetaan, että vuosisadan loppuun mennessä merenpinta on Helsingissä nykyistä tasoa n. 25 cm korkeammalla, jonka ennustetaan alkavan näkymään 2050-luvun jälkeen.

Entistä kuumempien hellejaksojen vaikutukset korostuvat suurissa kaupungeissa lämpösaarekeilmiön takia. Lämpösaarekeilmiössä kaupunkialueilla on ympäröivää seutua lämpimämpää, sillä rakennusten, liikenteen ja teollisuuden tuottama hukkalämpö ja auringon säteilyenergia varastoituu kaupungin rakenteisiin, kuten taloihin ja teihin, joista se sitten vapautuu ympäröivään ilmaan. Tummat pinnat ja tiivis kaupunkirakentaminen voimistavat lämpösaarekeilmiötä. Helteiden vaikutukset korostuvat ilmiön seurauksena.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset eriytyvät esimerkiksi iän, toimintakyvyn, etnisyyden sekä tulo- ja koulutustason mukaan. Usein jo valmiiksi heikompiosaiset kärsivät eniten ilmastonmuutoksesta, sillä heidän sopeutumiskykynsä muutoksiin on vähäisempi. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia eri sukupuolten välillä Suomessa ei ole juurikaan tutkittu.

Varsinkin sään ääri-ilmiöiden aiheuttamien riskien näkökulmasta haavoittuvia väestöryhmiä on useita: pienet lapset, vanhukset ja henkilöt, joilla on yleisesti alentunut toimintakyky tai alentunut liikkumiskyky, sekä matalatuloiset, kielivähemmistöt ja asunnottomat henkilöt. Voimakkaat helleaallot voivat olla hengenvaarallisia riskiryhmiin kuuluville. Tutkimusten mukaan kuolleisuusriski kasvaa n. 2,5-kertaiseksi Helsingissä kuumuuden seurauksena verrattuna muuhun Uuteenmaahan.

Muuttuva ilmasto aiheuttaa riskejä myös nykyiselle kaupunkien infrastruktuurille, jolloin seuraukset voivat olla yhteiskunnallisen toimintavarmuuden suhteen merkittävät. Lisääntyvät kaupunkitulvat ja pintavalunta yhdessä keskilämpötilan nousun ja routaisuuden muutosten kanssa voivat lisätä vesihuollon haasteita.

Suunnittelussa ja rakentamisessa on tärkeä luoda edellytykset elinvoimaiselle kasvillisuudelle, ja sekä koko kaupungin että korttelitasolla on tärkeä tukea viherrakenteen hyötyjä ja määrää. Kaupunkeihin on tärkeää varata tilaa uusille viherrakenteille nykyisen kaupunkivihreän säästämisen ja hoitamisen lisäksi. Kasvillisuuden ja viherpinta-alan lisäämisellä on merkittävä rooli lämpösaarekeilmiön helpottamisessa. Tällä on ilmastonmuutokseen sopeutumisen lisäksi iso merkitys myös luonnon monimuotoisuuden kannalta. Laajoja yhtenäisiä viheralueita ja puita tarvitaan siis lisää.

Hulevesisuunnittelussa tulisi entistä enemmän lisätä luonnonmukaisia ratkaisuja, joissa hulevesiä hallitaan kosteikoilla tai erilaisilla painanteilla ja sadevesipuutarhoilla, jolloin myös vettä läpäisevien pintojen määrää kaupungissa voitaisiin lisätä. Näin voidaan ehkäistä hulevesitulvia, kun asfaltti- ja betonipintaa korvataan läpäisevillä pinnoilla. Viheralueita monipuolistamalla voidaan myös lisätä kaupunkilaisten viihtyvyyttä ja houkutella asukkaita viettämään aikaa puistoissa.

Kaavoituksessa ja uusien asuinrakennusten suunnittelussa on erittäin tärkeää huomioida kaupunkiympäristön tarpeet ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Rakennusten sijoittelulla, suunnittelulla ja materiaalivalinnoilla voidaan vaikuttaa siihen, miten helposti lämpötila nousee rakennuksissa helteen aikana. Etelään suuntaavat parvekkeet, mustat ulkokatot ja -seinät sekä pienet asunnot vailla mahdollisuutta läpivetoon, vaikuttavat koko rakennuksen lämpenemiseen. Rakennusten harkitulla suunnittelulla ja istutuksilla voidaan luoda miellyttäviä viileämpiä alueita kaupunkiin ja tasata samalla tuuliolosuhteita sekä hellejaksojen vaikutuksia.

Rakennuksia ja lähiympäristöjä voidaan viilentää ja varjostaa puilla ja lisäämällä kasvillisuutta pihoille sekä viherkattoja rakentamalla. Markiisien lisääminen rakennuksiin voi olla tulevaisuuden keino sisätilojen viilentämiseksi. Myös rakennuskannan korjaamiseen tulisi kiinnittää huomiota, sillä vanhoissa rakennuksissa ei usein ole jäähdytys- tai ilmastointijärjestelmiä. Näiden jälkiasentaminen voi kuitenkin olla kallista, ja siten monen asukkaan tavoittamattomissa.

Olemme koonneet Helle tulee, oletko valmis -sivulle vinkkejä viileämpään asumiseen ja herätteleviä materiaaleja. Ota vinkit käyttöösi!