Energiaeksperttilaukku

Olet lainannut Helmet-kirjastosta HSY:n Ilmastoinfon taloyhtiön energiaeksperttilaukun, joten tiedätkin, että laukussa on viisi erilaista mittaria, joiden avulla voit selvittää oman asuntosi ja taloyhtiösi yleisten tilojen lämpötiloja, vesivirtaamaa, CO2-pitoisuuksia ja laitteiden sähkönkulutusta. Löydät jokaisen laitteen käyttöohjeen sen paketin sisältä. Oletkin ehkä jo osallistunut Taloyhtiön energiaekspertti -kurssille ja saanut runsaasti tietoa taloyhtiön energian kulutuksesta ja -kustannuksista.
Tällä sivulla on kerrottu tarkemmin, miten voit hyödyntää laitteita parhaiten. Jos jokin mittari on viallinen tai se puuttuu kokonaan, niin ilmoita siitä meille osoitteeseen: ilmastoinfo@hsy.fi.  

Lämpömittari

Taloyhtiön energiankulutuksesta noin kaksikolmasosaa kuluu lämmitykseen, joten sillä on suuri merkitys taloyhtiön hoitokuluihin. Tavallinen lämpömittari on oiva keino selvittää asuntojen ja yleisten tilojen lämpötiloja ja niiden tasaisuutta. Mittaa lämpötiloja vähintään metrin päästä ulkoseinistä ja -ovista ja noin metrin korkeudelta. Porraskäytävissä mittaa ainakin ala- ja yläkerros. Tee mittaukset lämmityskauden aikana ja pidä kirjaa havainnoista. Vertaa lämpötiloja Motivan suosituksiin taloyhtiön tilojen lämpötiloista ja jos havaitset selviä poikkeamia, kerro asiasta taloyhtiösi hallitukselle tai isännöitsijälle. Ja muista, että yhdenkin asteen pudotus lämpötilassa, vähentää viisi prosenttia lämmityskustannuksia. 

Kodin tilojen suositeltavat lämpötilat vedottomissa olosuhteissa:

Infrapunalämpömittari

Infrapunalämpömittarilla voit paikantaa rakenteiden ilmavuotoja, joita on hankala muuten huomata. Testaa mittarilla lämpötilaeroja esimerkiksi oman asuntosi ikkunoiden ja ovien tiivisteissä tai rappukäytävän ovien tiivisteissä. Mittari näyttää myös lämpimien pintojen lämpöasteet, esimerkiksi kylpyhuoneen lattialämmityksessä. Lämpötiloja tarkastelemalla voit esimerkiksi seurata, toimiiko lattialämmityksen termostaatti, kuten on tarkoitettu. Jos löydät mittarilla selkeitä poikkeamia lämpötiloissa, kerro asiasta taloyhtiösi hallitukselle tai isännöitsijälle. Huomioi, että kylmävuotojen mittaaminen on järkevintä tehdä lämmityskaudella.  

Vesivirtaamakuppi

Taloyhtiöissä käytetystä vedestä keskimäärin kolmasosa on lämmintä vettä. Tämä tarkoittaa, että veden kulutuksen vähentäminen vaikuttaa paitsi vesikustannuksiin myös suoraan lämmityskuluihin. Liian korkea vedenpaine voi myös lyhentää putkiston käyttöikää. Saat tietoa kiinteistön vedenpaineen tasosta virtaamakupin avulla. Valuta vettä kuppiin niin, että hana on täysin auki. Katso kupin kyljen mitta-asteikosta, millä tasolla virtaama on. Vertaa lukemia esimerkiksi Motivan suosituksiin hanojen vesivirtaamista. Jos hanojenne virtaamat ovat selkeästi suosituksia suuremmat, kerro asiasta taloyhtiösi hallitukselle tai isännöitsijälle. 

Olosuhdemittari

Olosuhdemittarilla saat mm. tietoa asuntosi ilmanvaihdon toimivuudesta. Voit mitata mittarilla esimerkiksi makuuhuoneesi CO2-pitoisuutta, joka kertoo sen, vaihtuuko ilma huoneessa riittävästi. Jos CO2-arvo on alle 800 ppm, on pitoisuus hyvällä tasolla ja ilma vaihtuu riittävästi. Yli 1200 ppm pitoisuuksia voi pitää jo kohtalaisen korkeina ja ilmanlaatua kehnona. Huomioi, että mittarilla saat vain suuntaa antavia lukemia. Jos CO2-pitoisuudet ovat korkeita, ole yhteydessä taloyhtiösi hallitukseen tai isännöitsijään, jotta saatte asuntosi tilanteesta tarkempaa tietoa esimerkiksi alan asiantuntijan tekemillä tarkemmilla mittauksilla. 

Sähkön kulutusmittari 

Tällä mittarilla voit selvittää sähkölaitteiden energiankulutusta. Erityisesti kannattaa mitata vanhojen pakastimien, jääkaappien ja televisioiden kulutuksia, jotka voivat olla yllättävänkin korkeita. Myös erilaisten stand-by-tilojen kulutuksia kannattaa selvittää. Vertaile kulutuksia vastaavien uusien laitteiden kulutuksiin. Keskimääräisiä sähkölaitteiden kulutuksia löydät myös Motivan sivuilta. Jos vanhan laitteesi sähkönkulutus on merkittävästi uuden laitteen kulutusta suurempi, voi olla järkevä alkaa pohtia uuden laitteen hankintaa. 

Vuositasolla eniten sähköä kuluttavat kodinkoneet:

  • Astianpesukone: Astianpesukoneiden energiankulutus vaihtelee noin 0,8–2,5 kWh pesukertaa kohden, riippuen astianpesukoneen koosta ja pesuohjelmasta. Jos astianpesukoneen pyöräyttää kerran päivässä, astianpesukone kuluttaa sähköä 292–913 kWh vuodessa.
  • Kiuas: Kiukaan sähkönkulutus on keskimäärin noin 5 kWh tunnissa. Jos saunan lämmittää kerran viikossa, vuoden löylyihin kuluu 260 kWh.
  • Induktioliesi: Induktioliesien sähkönkulutus on keskimäärin 0,6–1,9 kWh 30 minuutissa keittolevyä kohden. Jos yhtä keittolevyä käyttää puoli tuntia päivässä vuoden jokaisena päivänä, sähköä kuluu yhteensä 219–694 kWh vuodessa. Induktiolieden sähkönkulutus 40 prosenttia pienempi ja keraamisen lieden sähkönkulutus on 20 prosenttia pienempi perinteiseen valurautalieteen verrattuna.
  • Kuivausrumpu: Kuivausrummun energiankulutus voi olla noin 2–6 kWh käyttökertaa kohden, riippuen kuivausrummun koosta ja käyttöohjelmasta. Kahdella käyttökerralla viikossa tämä tarkoittaa vuodessa 208–624 kWh sähkönkulutusta kuivausrummun käyttöön.
  • Jääkaappi: Jääkaappien vuosittainen energiankulutus voi olla keskimäärin 100–800 kWh, riippuen kaapin koosta ja energiatehokkuudesta.
  • Pyykinpesukone: Pyykinpesukoneiden energiankulutus vaihtelee noin 0,2–2,5 kWh pesukertaa kohden, riippuen pesukoneen koosta ja pesuohjelmasta. Jos pyykkiä pesee esimerkiksi kaksi koneellista viikossa, kuluu pyykin pesuun vuositasolla noin 21–260 kWh sähköä.
  • Televisio: Televisioiden energiankulutus vaihtelee eri tyyppien välillä. Esimerkiksi LED-televisiot kuluttavat keskimäärin 0,08–0,16 kWh tunnissa, kun taas plasmatelevisiot voivat kuluttaa enemmän, noin 0,15–0,3 kWh tunnissa. Jos televisiota katsoo tunnin päivässä, kuluu TV:n katseluun vuodessa noin 29–110 kWh sähköä.
  • Lue lisää: https://www.helen.fi/artikkelit/2024/kodinkoneiden-sahkonkulutus-kuinka-paljon-yleisimmat-kodin-sahkolaitteet-kuluttavat-sahkoa#kodinkoneet

Siirry takaisin sivun alkuun