Vaatteilla on hintansa – myös ympäristölle

Vaatteet ovat osa jokapäiväistä elämäämme. Niillä suojaudumme säältä, ilmaisemme itseämme ja seuraamme vaihtuvia trendejä. Samalla vaatteita tuotetaan ja kulutetaan enemmän kuin koskaan aiemmin. 

Tekstiili- ja vaateteollisuus on yksi maailman suurimmista teollisuudenaloista, ja sen ympäristövaikutukset ulottuvat raaka-aineiden tuotannosta aina vaatteiden hävittämiseen asti. Suuri osa ympäristövaikutuksista syntyy kaukana kuluttajan arjesta, minkä vuoksi niitä ei helposti huomaa. Omilla valinnoilla voidaan kuitenkin vähentää vaatteiden kulutuksesta aiheutuvia ympäristövaikutuksia merkittävästi. 

Viime vuosikymmeninä vaatteiden tuotanto on kasvanut voimakkaasti. Samaan aikaan vaatteiden käyttöikä on lyhentynyt, kun uusia mallistoja ja trendejä tulee markkinoille jatkuvasti. Tekstiilikuitujen maailmanlaajuinen tuotanto on lähes kolminkertaistunut viimeisten 30 vuoden aikana. Euroopan ympäristökeskuksen mukaan tekstiilien kulutus aiheuttaa Euroopassa neljänneksi suurimman ympäristö- ja ilmastokuormituksen asumisen, liikkumisen ja ruoan jälkeen. Pikamuodin yleistyminen on kiihdyttänyt ilmiötä entisestään. Vaatteita valmistetaan nopeasti ja edullisesti, minkä vuoksi niitä ostetaan paljon mutta käytetään usein vain vähän aikaa. 

Vaatteen ympäristövaikutukset eivät synny pelkästään kaupasta tai kuljetuksesta. Suurin osa vaikutuksista syntyy jo ennen kuin vaate päätyy myyntiin. 

Tekstiilien valmistuksessa käytetään valtavia määriä materiaaleja, vettä ja energiaa. Esimerkiksi puuvillan viljely tarvitsee runsaasti vettä, ja viljelyssä käytetään usein myös torjunta-aineita sekä lannoitteita. Synteettiset kuidut, kuten polyesteri, puolestaan valmistetaan fossiilisista raaka-aineista. Tekstiilialan ilmastovaikutuksista merkittävä osa syntyy juuri kuitujen ja materiaalien tuotannossa.

Kankaiden valmistus, värjäys ja viimeistely kuluttavat energiaa, vettä ja kemikaaleja. Tuotannon ympäristövaikutukset näkyvät muun muassa kasvihuonekaasupäästöinä, vesistökuormituksena ja kemikaalipäästöinä.

Monet vaatteet sisältävät polyesteriä tai muita synteettisiä kuituja. Pesun yhteydessä niistä voi irrota pieniä muovihiukkasia eli mikromuoveja, jotka päätyvät vesistöihin ja ympäristöön.

Ympäristön kannalta ongelmallisinta on vaate, joka jää vähälle käytölle. Jos vaatetta käytetään vain muutaman kerran, sen valmistukseen kuluneet luonnonvarat, energia ja päästöt ovat syntyneet lähes turhaan.

Täydellisiä valintoja ei ole, mutta pienilläkin muutoksilla voi olla merkitystä. 

Yksi vaikuttavimmista teoista on yksinkertainen: osta vain tarpeeseen. Ennen ostosta kannattaa pohtia, kuinka usein vaatetta todella tulee käytettyä ja sopiiko se yhteen jo omistettujen vaatteiden kanssa.   

Pitkäikäinen vaate kuormittaa ympäristöä vähemmän. Tuotteiden käyttöiän pidentäminen on yksi tehokkaimmista tavoista vähentää vaateteollisuuden päästöjä. Selvitysten mukaan vaatteiden käyttöiän tuplaaminen voisi vähentää alan ilmastovaikutuksia merkittävästi.

Kirpputorit, second hand -kaupat ja vaatteiden vaihtaminen pidentävät tuotteiden käyttöikää ja vähentävät uusien tuotteiden tarvetta.

Pieni reikä tai irronnut nappi ei yleensä tarkoita vaatteen elinkaaren loppua. Korjaamalla ja huoltamalla vaatteita voi lisätä niiden käyttöikää huomattavasti.

Pesu, kuivaus ja silitys kuluttavat energiaa ja vettä ja kuluttaa itse vaatetta lyhentäen sen käyttöikää. Aina vaatetta ei tarvitse pestä käyttökerran jälkeen. Tuuletus ja paikallinen puhdistus voivat usein riittää.

Vaatteiden ympäristövaikutuksia ei ratkaista pelkästään uusilla materiaaleilla tai tehokkaammalla tuotannolla, vaan muutamalla myös kulutustottumuksia, sillä on suuri merkitys. Kun ostamme harkitummin, käytämme vaatteita pidempään ja pidämme niistä huolta, vähennämme uusien tuotteiden tarvetta ja säästämme luonnonvaroja. Joskus vastuullisin vaate ei olekaan uusi ympäristöystävällinen hankinta, vaan se, joka löytyy jo omasta vaatekaapista. 

Tutustu myös Ilmastotreenin Kestävä kuluttaminen -osioon!